Ajankohtaista koronaviruksesta

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Tähän mennessä tapauksia on todettu kymmeniä miljoonia ja siihen on kuollut yli miljoona ihmistä maailmanlaajuisesti. Lähes kaikki maailman maat ovat raportoineet tartunnoista. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemian pandemiaksi.

THL seuraa kansainvälistä ja kansallista tilannetta ja päivittää tietoja sivuilleen

Tälle sivulle on koottu ajankohtaista maakunnallista tietoa ja linkkejä koronavirukseen liittyen.

Tartuntatilanne Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen asukkaiden tartuntalukujen kasvu oli vähäistä huhtikuusta lähtien, mutta syyskuun alkupuolella tartuntojen määrä nousi nopeasti yli THL:n määrittelemän kiihtymisvaiheen rajan. Lokakuun loppupuolella tartuntoja on noin 36 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden kahden viikon periodilla. Tartuntoja on todettu erityisesti Hämeenlinnan seudulla. Tälle sivulle tilannekuva päivitetään nykyisessä tilanteessa päivittäin. Koska Kanta-Hämeessä on siirrytty selkeästi THL:n kriteerien mukaiseen epidemian kiihtymisvaiheeseen, sairaanhoitopiiri on antanut 25.9. tiukennetun maskisuosituksen. Lue lisää täältä. Maakunnan niin sanottu koronanyrkki on 6.10. antanut suosituksen etätyöhön ja toisella asteella etäopetukseen siirtymisestä ja jatkanut niitä 15.10.  Lue lisää täältä. Maakunnan pandemiaryhmä on 9.10. antanut suosituksen pidättäytyä yli 20 henkilön yksityistilaisuuksista. Lue lisää täältä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt 22.10. rajoittaa yli 20 henkilön yleisötilaisuuksien järjestämistä marraskuun alusta lähtien. Lue lisää täältä.

Keskiviikkoon 28.10. mennessä Kanta-Hämeen alueella on todettu yhteensä 298 COVID-19-tartuntaa. Sairaanhoitopiirikohtaiset testaus- ja tartuntamäärät ja muut tilastot päivittyvät tartuntatautirekisteristä THL:n karttasovellukseen automaattisesti muutaman päivän viiveellä. THL:n tilastoon verrattuna Kanta-Hämeen omassa tilastossa on muutamia poikkeuksia liittyen potilaiden vakituisiin asuinkuntiin.

Syyskuun alkupuolelta lähtien Hämeenlinnan alueella on havaittu lukuisia tartuntaketjuja, joista on syntynyt useampia mahdollisia massa-altistustilanteita liittyen esimerkiksi urheilutapahtumiin, liikuntaharrastuksiin, jumalanpalvelukseen, oppilaitoksiin, ravintolakäynteihin, perhejuhliin ja muihin tilanteisiin, joissa ihmiset ovat lähikontaktissa toistensa kanssa. Altistusten vuoksi muun muassa useiden koulujen oppilaita ja opiskelijoita on asetettu karanteeniin. Yhteensä karanteenissa Kanta-Hämeen alueella on yli 200 henkilöä. Tartuntoja on havaittu pääasiassa nuorilla ihmisillä, mutta myös haavoittuvissa ihmisryhmissä, kuten hoivakodissa ja kotihoidon asiakkaalla. Tartunnan lähteitä on jäljitetty niin naapurimaakuntiin kuin ulkomaille, mutta kaikkia ketjuja ei ole pystytty jäljittämään. Todennäköisesti alueella siis liikkuu, ja on liikkunut pidempään myös tunnistamattomia taudinkantajia, mistä yksi merkki on jätevesiseurannassa havaitun koronaviruksen esiintyvyys.

Tiistain 27.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin neljä uutta COVID-19-tartuntaa. Kahden potilaan tartunta on tullut karanteenin aikana. Yksi tartunnan saaneista on KHKS:n henkilökunnan jäsen, joka on ollut suojautuneena töissä, mutta yksi henkilökunnan jäsen ja kaksi potilasta arvioidaan altistuneiksi tartunnoille ja määrätään karanteeniin. Tämän tartunnan alkuperää selvitellään, toistaiseksi epäselvä. Keskiviikkoaamuna on todettu tapaus, jonka vuoksi Riihimäen Karan koulu siirtyy välittömästi etäopetukseen.

Riihimäen kaupungin tiedote asiasta.

Maanantain 26.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin kolme uutta COVID-19-tapausta. Näistä yhden tartunnan alkuperä ei ole täysin selvä, yhden potilaan tartunta on tullut työssä Uudeltamaalta ja yhden potilaan tartunta on peräisin ulkomailta.

Sunnuntain 25.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin kolme uutta COVID-19-tapausta. Näistä yhden tartuntalähde on tuntematon, yksi on Rengon kotihoidon tartuntaketjuun kuuluva ja yksi KHKS:n osaston 6A -ketjuun kuuluva jatkotartunta Forssan sairaalasta kotiutuneella potilaalla.

Lauantain 24.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin kymmenen uutta COVID-19-tapausta. Neljä tartuntaa on karanteenin aikana sairastuneilla henkilöillä, yksi tartunta on peräisin ulkomailta ja yksi Uudeltamaalta. Paikallisia epäselviä tartuntoja loput neljä. Uusista tapauksista kuusi on Riihimäen seudulta, kolme Hämeenlinnan ja yksi Forssan. Riihimäen seudun tapaukseen liittyy altistus kahdessa Riihimäen yläkoulussa, joissa yhteensä 69 henkilöä on määrätty karanteeniin.

Lue Riihimäen kaupungin tiedote kouluihin liittyvistä järjestelyistä.

Perjantain 23.10. aikana todettiin Kanta-Hämeessä kaksi uutta COVID-19-tartuntaa. Toinen liittyy aiempaan paikalliseen ketjuun ja tuottanut 11 uutta karanteenimääräystä, toinen on ulkomaalainen, joka maahantulon jälkeisen omaehtoisen karanteenin aikana sairastunut, ei altistuneita.

Torstain 22.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin viisi uutta COVID-19-tartuntaa, joista yhden alkuperä ei ole täysin selvä. Kaksi tartunnoista liittyy keskussairaalan osasto 6A:ltä Vanajaveden sairaalaan  siirretyn potilaan ketjuun. Toinen tartunnoista on Forssan sairaalassa (lue FSHKY:n tiedote asiasta) ja toinen Vanajaveden sairaalassa Hämeenlinnassa. Yksi uusi tartunta liittyy puolestaan Rengon kotihoidon ketjuun. KHKS:n osasto 6A:lla tehdyissä testeissä ei ole ainakaan toistaiseksi löytynyt lisätartuntoja.

Keskiviikon 21.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin kolme uutta COVID-19-tartuntaa. Näistä kahdella on selvä tartunnanlähde ja yksi on epäselvä. Kaikki tapaukset ovat Hämeenlinnan seudulla, kun edellisen päivän tapaukset jakautuivat kaikille maakunnan kolmelle seudulle. Keskiviikkona pikatesteillä otetut KHKS:n osasto 6A:n henkilökunnan ja potilaiden näytteet ovat kaikki tähän mennessä olleet negatiivisia, mutta näytteitä on vielä ottamatta ja vastaamatta. Yksi keskiviikon tartunnoista on Hämeenlinnan kaupungin Rengon kotihoidon työntekijällä, minkä johdosta yhteensä 24 kotihoidon asiakasta ja kollegaa on asetettu karanteeniin.

Hämeenlinnan kaupungin tiedote asiasta.

Tiistain 20.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin kuusi uutta COVID-19-tartuntaa. Neljälle näistä löytyy selkeä aikaisempi altistus eli tartunnanlähde ja kaksi on epäselviä. Yksi uusista tartunnoista on keskussairaalan osasto 6A:lla työskennelleellä hoitohenkilökunnan jäsenellä, jonka tartunnanlähde on  hyvin todennäköisesti osastolla aiemmin hoidossa ollut potilas, jonka tartunta havaittiin maanantaina Hämeenlinnan Vanajaveden sairaalassa. Osasto 6A:lla on testattu potilaita ja henkilökuntaa, mutta toistaiseksi muita tartuntoja ei ole havaittu. Tartunnan saanut henkilöstön jäsen on kuitenkin sunnuntaina 18.10. ja mahdollisesti aikaisemminkin oireettomana tartuttavana altistanut osastolla muita henkilöitä, joten osasto 6A asetetaan karanteeniin ja kaikki osastolla 12.10. lähtien työskennelleet tai vierailleet henkilöt testataan tartunnan varalta. Samana ajankohtana osastolta 6A kotiutuneisiin potilaisiin ollaan yhteydessä mahdollisien oireiden havaitsemiseksi.  Osastolla on alkuviikon aikana joillekin työntekijöille ilmaantunut koronaan sopivia oireita, ja he ovat jääneet välittömästi oireiden alkaessa pois töistä. Myös nämä henkilöt on testattu. Potilaiden ja henkilökunnan oireita ja vointia seurataan tarkasti tartuntataudeista vastaavan lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Maanantain 19.10. aikana Kanta-Hämeessä todettiin yksi uusi COVID-19-tartunta. Tartunnanlähde on epäselvä, mutta todennäköistä on, että tartunta on saanut alkunsa sairaalahoidon aikana. Potilas on siirretty keskussairaalan osasto 6A:lta Hämeenlinnan Vanajaveden sairaalan osasto 1:lle, jossa alkanut oireilemaan kaksi päivää siirron jälkeen. Tartunnan seurauksena Vanajaveden osasto 1 on siirtynyt karanteeninomaisiin olosuhteisiin eli vierailut on kielletty osastolle ja kaikkien osastolla hoidossa olevien potilaiden tilaa tarkkaillaan erityisen huolellisesti ja testataan tartuntojen varalta. Potilaan hoitoon osallistunutta henkilökuntaa testataan oireettoman tartunnan kantajuuden varalta sekä keskussairaalassa että Vanajaveden sairaalassa.

Koronavirustestausta tehdään noin 1900 testiä per viikko, ja perustestien vastausviiveet on noin 2-4 vuorokautta näytteenotosta.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on hoidossa tällä hetkellä seitsemän COVID-19-potilasta, tehohoidossa ei yhtään. Hämeenlinnan Vanajaveden sairaalassa on kaksi COVID-19-potilasta ja Forssan sairaalassa yksi.

Maakunnassa kolme henkilöä on pandemian kuluessa menehtynyt (25.3., 13.10 ja 20.10.) COVID-19-tautiin. Ensimmäinen menehtynyt oli riskiryhmään kuuluva keski-ikäinen, joka kärsi perussairaudesta ja myöhemmät seniori-ikäisiä henkilöitä.

Miten toimit, jos epäilet sairastuneesi COVID-19-tautiin

Suomen strategiana on torjua epidemian leviämistä, suojata riskiryhmiä sekä turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky ja jäljittää tehokkaasti tartuntaketjuja. Testaukseen ohjataan matalalla kynnyksellä kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa. Lisääntyvän testauksen avulla epidemian kulusta halutaan saada mahdollisimman tarkka kuva.

Keskussairaalassa hoidetaan ja testataan kaikki sairaalahoitoa tai lääkärin arviota vaativat COVID-19-epäilyt. Päivittäin testejä otetaan noin 10–40. Testinotto itsessään on nopea toimenpide, mutta testituloksen ja riskitekijöiden arvio vie aikaa ja positiivisen tuloksen seurauksena karanteeniselvitykset voivat koskea kymmeniä ihmisiä. Oireisena ei pidä mennä töihin tai oleskella riskiryhmään kuuluvien seurassa. Testituloksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta. Testi otetaan nenänielusta pumpulipuikolla ja näyte lähtee Fimlabin Tampereen toimipisteeseen analysoitavaksi. Erityisestä syystä, esimerkiksi tehohoidettavalla potilaalla saamme testituloksen parissa tunnissa, mutta näitä testejä on toistaiseksi käytössämme edelleen rajallinen määrä.

Oireettomien kohdentamaton testaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä negatiivinen testitulos ei sulje pois itämässä olevaa tartuntaa.

Kaikki lievät tapaukset, jossa oireiden kanssa pärjää kotonakin eikä sairaalahoidon tarve ole ajankohtainen, testataan oman terveyskeskuksen kautta – työnjako on välttämätöntä, sillä henkilökuntamme mitoitus riittää kiireellisen ja päivystyshoidon antamiseen viikonloppuisin. Arkisin työskentelemme päivystys- ja kiireellisen hoidon lisäksi ajanvaraustoiminnan ja maalis–huhtikuussa kerääntyneen hoitojonon hoitamiseksi.

Vuosi on ollut kiireistä aikaa päivystyksessä ja sellaisten potilaiden ottaminen päivystykseen, jotka eivät kiireellistä sairaalahoitoa tarvitse, ei ole tarkoituksenmukaista.

Kanta-Hämeessä terveyskeskuksissa on pandemiavastaanotto useampana päivänä viikossa sekä näytteenottoa ja neuvontaa päivittäin. Epidemiatilanteen muuttuessa ja kysynnän kasvaessa myös tarjontaa näiden osalta vahvistetaan.

Omaolo-palveluun on avattu digitaalinen oirearvio koronavirustartunnasta, jota kannattaa hyödyntää.

Pääset tekemään oirearvion tästä.

Kyselylomake mahdollistaa yhdenvertaisen palvelun ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. Asukas saa nopeasti luotettavan tiedon omasta tilanteestaan ja tarvittaessa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle.

Koronaviruksesta on avattu myös valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Testaukseen voi hakeutua olemalla yhteydessä ensin puhelimitse omalle terveysasemallesi. Virka-ajan ulkopuolella voit olla yhteydessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen (puh. 03 629 4500). Huomioithan, että Riihimäen seudulla kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 vastaa puheluihin klo 22 saakka ja Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän päivystys ympäri vuorokauden. Keskussairaalan päivystyksen puhelinnumero on ajoittain ruuhkautunut koronavirukseen liittyvistä tiedusteluista. Vältä keskussairaalan puhelinnumeron kuormittamista tiedusteluilla, jotka voit tehdä omalle terveysasemallesi!

Kanta-Hämeen terveysasemien puhelinnumerot löydät alla olevista linkeistä:

Kiireellinen sairaanhoito Hämeenlinna-Hattula-alueella (Huom.! Parolan terveysaseman numero on muuttunut, uusi numero on 03 673 1277)

Kiireellinen sairaanhoito Janakkalan alue

Riihimäen seudun terveyskeskuksen päivystys Pulssi77

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän päivystys

Koronaviruksen näytteenottoon saapuville henkilöille on Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty oma sisäänkäynti päivystysklinikalle tai näyte voidaan hyväkuntoisilta ottaa myös autossa.

HUS Psykiatrian ammattilaiset neuvovat potilaita ja työntekijöitä Mielenterveystalon Koronahuoli-chatissa. Osoitteessa www.mielenterveystalo.fi sijaitsee Milli, virtuaalinen apuri. Chatissa asioidaan anonyymisti, eikä siitä muodostu hoitosuhdetta. Chatissa vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset HUS Psykiatriasta, joihin lukeutuu mm. sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Chatissa saa apua koronapandemian aiheuttamiin mielen oireisiin kuten ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja stressiin. Lisäksi chatissa saa neuvoja elämäntilanteeseen liittyviin huoliin, kuten taloudelliseen pärjäämiseen, asumiseen, lasten tai läheisen vointiin, päihteiden käyttöön tai lähisuhdeväkivaltaan.

Chat on avoinna arkisin ma-to 12-16 ja pe 12-15. Ruotsinkielistä palvelua tarjotaan sosiaalityöntekijöiden toimesta keskiviikkoisin 12-16. Chat palvelee asiakkaitaan läpi kesän. Chat on kaikille suomalaisille avoin, maksuton, kahdenkeskeinen chat!

Miten toimit, jos sinut määrätään karanteeniin

Koronavirusepidemian rajoittamiseksi taudille altistuneita henkilöitä asetetaan tarvittaessa tartuntatautilain (1227/2016) mukaiseen karanteeniin. Karanteenitoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja ja hidastamaan epidemiaa Suomessa. Karanteenin kesto on pääsääntöisesti 14 vuorokautta altistuksen loppumisesta. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Kotikaranteeniohje koronavirusinfektiolle altistuneelle 12.10.2020

Ohjeita urheiluun ja vapaa-aikaan

Monissa urheiluseuroissa on jouduttu pohtimaan tartuntojen, altistuksien ja karanteenien merkitystä toiminnan kannalta. Olemme koonneet ohjeita seuratoimijoille tietopaketiksi, jonka voit ladata alta:

COVID-19-ohjeita urheiluun ja vapaa-aikaan

Henkistä ja muuta tukea korona-arkeen

Miten tukea lapsia ja perheitä koronatilanteessa

How to support children and families in the corona crisis?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut koronan aikana

Tukea ja apua aikuisille ja työikäiselle väestölle eri elämän tilanteisiin

Koonti ikäihmisten palveluista

Tietoa koronaviruksesta ja sen oireista

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä koronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Tietoa taudistaTHL:n sivuilla

Miten virus tarttuu

Uusi koronavirus tartuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Ilmassa virukset eivät säily. Pinnoilta koronavirus tarttuu heikosti.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Viruksen riskiryhmät

Uuden koronaviruksen (COVID-19) riskit vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville ovat muita suuremmat. Virus aiheuttaa useammin vakavia oireita ikääntyneille ja niille, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia on havaittu lapsilla ja nuorilla vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on maailmalla ollut erityisesti yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Miten voit estää taudin tartuttamisen

Hyvä hygienia on paras tapa ehkäistä koronaviruksen ja kaikkien muidenkin virusten leviämistä.

Pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla.
Suojaa suusi, kun yskit tai aivastat. Käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi.

Vältä kontakteja muihin ihmisiin, äläkä altista etenkään riskiryhmissä olevia ihmisiä tartunnalle. Vältä erityisesti vierailuja vanhustenhoitolaitoksiin ja sairaaloihin.

Usein kysyttyä koronaviruksesta

THL on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen.

Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19

Kontaktijäljityksen yhteystiedot ammattilaisille

sairaalahygienia(at)khshp.fi