Ajankohtaista koronaviruksesta

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Tähän mennessä tapauksia on todettu useita miljoonia maailmanlaajuisesti. Lähes kaikki maailman maat ovat  raportoineet tartunnoista. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.

THL seuraa kansainvälistä ja kansallista tilannetta ja päivittää tietoja sivuilleen

Tälle sivulle on koottu ajankohtaista maakunnallista tietoa ja linkkejä koronavirukseen liittyen.

Tartuntatilanne Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen asukkaiden tartuntalukujen kasvu on ollut vähäistä huhtikuusta lähtien. Viikkotasolla uusien tartuntojen määrät ovat olleet yksittäisiä, ja tartunnat ovat linkittyneet käytännössä lähes kokonaan yhteyksiin Uudellemaalle tai ulkomaille. Päivitämme tuoreet tiedot tälle sivulle aina keskiviikkoisin.

Keskiviikkoon 12.8. mennessä Kanta-Hämeen alueella on todettu yhteensä 122 COVID-19-tartuntaa. Sairaanhoitopiirikohtaiset testaus- ja tartuntamäärät ja muut tilastot päivittyvät tartuntatautirekisteristä THL:n karttasovellukseen automaattisesti muutaman päivän viiveellä. THL:n tilastoon verrattuna Kanta-Hämeen omassa tilastossa on muutamia poikkeuksia liittyen potilaiden vakituisiin asuinkuntiin. Tälle sivulle tilannekuva päivitetään viikoittain tai aina silloin, jos koronavirustilanteessa tapahtuu maakunnallisesti merkittäviä muutoksia.

Viimeksi kuluneen viikon aikana kantahämäläisillä todettiin yksi uusi tartunta, joka on peräisin ulkomaanmatkalta Keski-Euroopasta. Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä määrätty karanteeniin yhteensä 22 tartunnoille altistunutta henkilöä. Näistä altistuneista 12 liittyy pirkanmaalaisen henkilön tartuntaan, joka vieraili oireettomana rippijuhlissa hämeenlinnalaisessa Syöksynsuun leirikeskuksessa pidetyn konfirmaatiotilaisuuden jälkeen ja testattiin myöhemmin positiiviseksi koronavirukselle. Ulkoilmassa pidettyyn konfirmaatiotilaisuuteen osallistuneiden muiden henkilöiden tartuntariski on arvioitu erittäin vähäiseksi.

Maailmalla pandemia etenee voimakkaasti, ja useimmat uudet tartunnat Suomessa linkittyvät matkailuun ulkomailla. Matkustus- ja kokoontumisrajoitusten purkamisen myötä toinen tautiaalto onkin Suomessa todennäköinen syksyn aikana, mutta sen voimakkuus on riippuvainen siitä, kuinka hyvin suomalaiset ihmiset jaksavat edelleen noudattaa turvavälejä, käsihygieniaa ja muita suosituksia.

Kanta-Hämeessä yksi henkilö on pandemian kuluessa menehtynyt 25.3. COVID-19-tautiin. Henkilö oli riskiryhmään kuuluva keski-ikäinen, joka kärsi perussairaudesta. Lue tiedote asiasta täältä.

Miten toimit, jos epäilet sairastuneesi COVID-19-tautiin

Suomen strategiana on torjua epidemian leviämistä, suojata riskiryhmiä sekä turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky ja jäljittää tehokkaasti tartuntaketjuja. Testaukseen ohjataan matalalla kynnyksellä kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa. Lisääntyvän testauksen avulla epidemian kulusta halutaan saada mahdollisimman tarkka kuva.

Keskussairaalassa hoidetaan ja testataan kaikki sairaalahoitoa tai lääkärin arviota vaativat COVID-19-epäilyt. Päivittäin testejä otetaan noin 10–40. Testinotto itsessään on nopea toimenpide, mutta testituloksen ja riskitekijöiden arvio vie aikaa ja positiivisen tuloksen seurauksena karanteeniselvitykset voivat koskea kymmeniä ihmisiä. Oireisena ei pidä mennä töihin tai oleskella riskiryhmään kuuluvien seurassa. Testituloksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta. Testi otetaan nenänielusta pumpulipuikolla ja näyte lähtee Fimlabin Tampereen toimipisteeseen analysoitavaksi. Erityisestä syystä, esimerkiksi tehohoidettavalla potilaalla saamme testituloksen parissa tunnissa, mutta näitä testejä on toistaiseksi käytössämme edelleen rajallinen määrä.

Oireettomien kohdentamaton testaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä negatiivinen testitulos ei sulje pois itämässä olevaa tartuntaa.

Kaikki lievät tapaukset, jossa oireiden kanssa pärjää kotonakin eikä sairaalahoidon tarve ole ajankohtainen, testataan oman terveyskeskuksen kautta – työnjako on välttämätöntä, sillä henkilökuntamme mitoitus riittää kiireellisen ja päivystyshoidon antamiseen viikonloppuisin. Arkisin työskentelemme päivystys- ja kiireellisen hoidon lisäksi ajanvaraustoiminnan ja maalis–huhtikuussa kerääntyneen hoitojonon hoitamiseksi.

Kesä on ollut kiireistä aikaa päivystyksessä ja sellaisten potilaiden ottaminen päivystykseen, jotka eivät kiireellistä sairaalahoitoa tarvitse, ei ole tarkoituksenmukaista.

Kanta-Hämeessä terveyskeskuksissa on pandemiavastaanotto useampana päivänä viikossa sekä näytteenottoa ja neuvontaa päivittäin. Epidemiatilanteen muuttuessa ja kysynnän kasvaessa myös tarjontaa näiden osalta vahvistetaan.

Omaolo-palveluun on avattu digitaalinen oirearvio koronavirustartunnasta, jota kannattaa hyödyntää.

Pääset tekemään oirearvion tästä.

Kyselylomake mahdollistaa yhdenvertaisen palvelun ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. Asukas saa nopeasti luotettavan tiedon omasta tilanteestaan ja tarvittaessa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle.

Koronaviruksesta on avattu myös valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Testaukseen voi hakeutua olemalla yhteydessä ensin puhelimitse omalle terveysasemallesi. Virka-ajan ulkopuolella voit olla yhteydessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen (puh. 03 629 4500). Huomioithan, että Riihimäen seudulla kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 vastaa puheluihin klo 22 saakka ja Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän päivystys ympäri vuorokauden. Keskussairaalan päivystyksen puhelinnumero on ajoittain ruuhkautunut koronavirukseen liittyvistä tiedusteluista. Vältä keskussairaalan puhelinnumeron kuormittamista tiedusteluilla, jotka voit tehdä omalle terveysasemallesi!

Kanta-Hämeen terveysasemien puhelinnumerot löydät alla olevista linkeistä:

Kiireellinen sairaanhoito Hämeenlinna-Hattula-alueella (Huom.! Parolan terveysaseman numero on muuttunut, uusi numero on 03 673 1277)

Kiireellinen sairaanhoito Janakkalan alue

Riihimäen seudun terveyskeskuksen päivystys Pulssi77

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän päivystys

Koronaviruksen näytteenottoon saapuville henkilöille on Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty oma sisäänkäynti päivystysklinikalle tai näyte voidaan hyväkuntoisilta ottaa myös autossa.

HUS Psykiatrian ammattilaiset neuvovat potilaita ja työntekijöitä Mielenterveystalon Koronahuoli-chatissa. Osoitteessa www.mielenterveystalo.fi sijaitsee Milli, virtuaalinen apuri. Chatissa asioidaan anonyymisti, eikä siitä muodostu hoitosuhdetta. Chatissa vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset HUS Psykiatriasta, joihin lukeutuu mm. sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Chatissa saa apua koronapandemian aiheuttamiin mielen oireisiin kuten ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja stressiin. Lisäksi chatissa saa neuvoja elämäntilanteeseen liittyviin huoliin, kuten taloudelliseen pärjäämiseen, asumiseen, lasten tai läheisen vointiin, päihteiden käyttöön tai lähisuhdeväkivaltaan.

Chat on avoinna arkisin ma-to 12-16 ja pe 12-15. Ruotsinkielistä palvelua tarjotaan sosiaalityöntekijöiden toimesta keskiviikkoisin 12-16. Chat palvelee asiakkaitaan läpi kesän.
Chat on kaikille suomalaisille avoin, maksuton, kahdenkeskeinen chat!

Tietoa koronaviruksesta ja sen oireista

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä koronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Tietoa taudistaTHL:n sivuilla

Miten virus tarttuu

Uusi koronavirus tartuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Ilmassa virukset eivät säily. Pinnoilta koronavirus tarttuu heikosti.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Viruksen riskiryhmät

Uuden koronaviruksen (COVID-19) riskit vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville ovat muita suuremmat. Virus aiheuttaa useammin vakavia oireita ikääntyneille ja niille, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia on havaittu lapsilla ja nuorilla vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on maailmalla ollut erityisesti yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Miten voit estää taudin tartuttamisen

Hyvä hygienia on paras tapa ehkäistä koronaviruksen ja kaikkien muidenkin virusten leviämistä.

Pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla.
Suojaa suusi, kun yskit tai aivastat. Käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi.

Vältä kontakteja muihin ihmisiin, äläkä altista etenkään riskiryhmissä olevia ihmisiä tartunnalle. Vältä erityisesti vierailuja vanhustenhoitolaitoksiin ja sairaaloihin.

Usein kysyttyä koronaviruksesta

THL on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen.

Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19

Kontaktijäljityksen yhteystiedot ammattilaisille

sairaalahygienia(at)khshp.fi