Viiveetön leikkaus ja valtimotaudin riskitekijöiden hoito ratkaisevat sydänleikkauspotilaan tulevaisuuden

Kuvassa Ville Hällberg. Kuvaaja Veli-Pekka Rautava.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat useimmissa maissa johtava kuolinsyy ja Suomessa lähes 175 000 ihmistä sairastaa sepelvaltimotautia. Kanta-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri ja lääketieteen lisensiaatti Ville Hällberg tutki Tampereen yliopistolle tekemässään väitöstyössään lähes tuhatta ohitusleikattua sepelvaltimotautipotilasta Tampereen Yliopistosairaalan piiristä sekä lisäksi lähes tuhatta ohitusleikattua Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.

Hällbergin väitöstutkimuksessa selvitettiin lihavuuden, diabeteksen ja muiden keskeisten sairauksien vaikutusta sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta toipumiseen ja elämään leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen seurantajakso oli poikkeuksellisen pitkä, 20 vuotta leikkauksesta. Sydänleikkaus on usean kuukauden toipumisjaksoineen jokaiselle potilaalle rasittava kokemus. Toipumisvaiheeseen liittyy sydämen toipumisen ja leikkaushaavan paranemisen ohella usein muisti- ja mielialaongelmia, jotka hidastavat paranemista. Työikäisellä potilaalla paluu työhön leikkauksen jälkeen on keskeinen osa tervehtymistä.

Hällbergin tutkimuksessa todettiin paitsi sepelvaltimotaudin vaikeuden myös leikkaukseen pääsyn nopeuden vaikuttavan olennaisesti työhön paluuseen.

– Tärkeää on, että leikkausta edeltävä työkyvyttömyysjakso jää mahdollisimman lyhyeksi. Takaisin työelämään päästyään sydänleikkauspotilaat pärjäsivät työelämässä yhtä hyvin kuin muutkin saman ikäiset suomalaiset, Hällberg toteaa.

Lihavuudesta ja sen myötä tyypin 2 diabeteksesta on tullut keskeinen terveysongelma kaikkialla maailmassa. Lihavien osuus maailman väestöstä on kolminkertaistunut viimeisten neljän vuosikymmenen aikana.

– Lihavuus, metabolinen oireyhtymä ja erityisesti diabetes vaikeuttavat toipumista ja pitkäaikaista hyvinvointia leikkauksen jälkeen. Toisaalta operoidut potilaat, joilla ei ollut diabetesta eikä metabolista oireyhtymää, elivät kuten saman ikäiset suomalaiset 20 vuoden ajan, Hällberg sanoo.

Ylipainoisella sydänpotilaalla painon pudotus ja diabeteksen ennalta ehkäisy ovat keskeistä sepelvaltimotaudin hoitoa. Diabetekseen jo sairastuneilla sydänpotilailla hyvä diabeteksen tasapaino parantaa ennustetta.

Kohonneet veren kolesteroliarvot ovat tärkeä sepelvaltimotaudin riskitekijä. Ohitusleikkauksella voidaan sydänoireet hoitaa, mutta ilman tehokasta sekundaaripreventiota eli valtimotaudin riskitekijöiden hoitoa leikkauksen jälkeen sepelvaltimotauti uusiutuu ja saattaa johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Hällbergin tutkimuksessa todettiin kolesterolihoidon tehostuneen selvästi kuluneiden 20 vuoden aikana ja olevan leikatuilla sydänpotilailla nykyisin hyvällä tasolla.

Lääketieteen lisensiaatti Ville Hällbergin sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Coronary artery bypass grafting – postoperative employment and 20-year mortality. Impact of obesity, metabolic syndrome and diabetes mellitus tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.8.2019. Vastaväittäjänä toimi sisätautiopin dosentti Seppo Lehto Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena on akuuttilääketieteen professori, sisätautiopin dosentti Ari Palomäki Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua Tampereen yliopiston Trepo-julkaisuarkistossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1157-5