Valinnanvapaus

Suomalaisilla on ollut oikeus valita julkisen terveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitopaikkansa erikoissairaanhoidossa tietyin edellytyksin vuodesta 2014 lähtien. Valinnanvapaus perustuu terveydenhuoltolakiin.

Kiireettömään sairaalahoitoon tarvitaan aina lääkärin lähete. Terveyskeskuksen, työterveyshuollon, yksityisen lääkäriaseman tai keskussairaalan lääkäri kirjoittaa lähetteen todettuaan jatkotutkimuksen tai -hoidon tarpeen. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan aina yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa. Potilas esittää toiveensa haluamastaan hoitopaikasta ja lääkärin tehtävänä on varmistaa, että toivotussa sairaalassa on sairauden edellyttämä erikoisala ja asiantuntemus. Potilas voi mainita myös tahtonsa valita hoitava lääkäri haluamassaan sairaalassa.

Lähetteessä tulee mainita, että potilas on käyttänyt valinnanvapauttaan. Kun lähete on saapunut potilaan valitsemaan sairaalaan, hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan ja potilaalle annetaan sopiva tutkimus- ja hoitoaika. Myös valinnanvapauspotilaidenkin hoitoajat annetaan normaalin kiireellisyysjärjestyksen mukaan.

Terveydenhuoltolakiin kirjattu valinnanvapaus ei koske yksityisiä sairaaloita, eikä päivystyspotilaita. Päivystyspotilas hoidetaan asuinpaikkaa lähimpänä olevassa sopivassa sairaalassa.

EU:n potilasdirektiivin mukaan EU:n kansalaiset voivat hakeutua hoitoon myös ulkomaille. Potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Potilasdirektiivin mukaista hoitoa korvataan samoin periaattein kuin sairausvakuutus (Kela) korvaa hoidosta Suomessa yksityisessä terveydenhuollossa. Hoidon kustannukset ja kunkin maat käytännöt esimerkiksi hoitovirheiden kohdalla on hyvä selvittää etukäteen.

Täältä löydät tietoa Kanta-Hämeen keskussairaalan hoidon saatavuudesta eli keskimääräisistä jonotusajoista.

Erikoissairaanhoidon osalta voit vertailla eri sairaaloita esimerkiksi THL:n Palveluvaaka-sivustolla.