Ajankohtaista koronaviruksesta

Kiinassa käynnistyi vuodenvaihteessa 2019-2020 uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Tähän mennessä tapauksia on todettu kymmeniä miljoonia ja siihen on kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Lähes kaikki maailman maat ovat raportoineet tartunnoista. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemian pandemiaksi.

THL seuraa kansainvälistä ja kansallista tilannetta ja päivittää tietoja sivuilleen.

Information about COVID-19-pandemic in english.

Information in other languages.

Tälle sivulle on koottu ajankohtaista maakunnallista tietoa ja linkkejä koronavirukseen liittyen.

Tartuntatilanne, rajoitukset ja suositukset Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen asukkaiden tartuntalukujen kasvu oli vähäistä huhtikuusta 2020 lähtien, mutta syyskuun alkupuolella tartuntojen määrä nousi nopeasti yli THL:n määrittelemän kiihtymisvaiheen rajan. Marraskuun lopussa maakunnan todettiin siirtyneen leviämisvaiheeseen ja huhtikuun 2021 puolivälissä takaisin kiihtymisvaiheeseen. Toukokuun puolivälissä maakunta palasi jälleen leviämisvaiheeseen. Kesäkuun puolessa välissä siirryttiin takaisin kiihtymisvaiheeseen ja viikkoa myöhemmin perustasolle. Kiihtymisvaiheeseen siirryttiin takaisin tilanteen äkillisestä muutoksesta johtuen 22.7.2021 maakunnan pandemiajohtoryhmän kokouksen päätöksellä. Vuonna 2021 viikoilla 35-36 kahden viikon ilmaantuvuusluku on ollut 102 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden. Fimlabissa tehdyistä testeistä 2,8 prosenttia on ollut COVID-19-positiivisia. Karanteenin aikana sairastuneita on ollut 17 prosenttia ja 13 prosenttia on jäänyt lähteeltään epäselviksi paikallisiksi tartunnoiksi. Siirryttäessä uuteen hybridistrategiaan luovumme tartuntalukujen päivittäisestä tiedottamisesta ja siirrymme raportoimaan tilannekuvaa kerran viikossa aina torstaisin.

Katso johtajaylilääkäri Sally Leskisen koronainfon tallenne (16.9.) tästä.

Koronainfon materiaali

Voimassaolevat kiihtymisvaiheen suositukset Kanta-Hämeessä 30.9.2021 asti (muutokset mahdollisia epidemiatilanteen muuttuessa)

Taulukkokuva voimassaolevista koronasuosituksista.Taulukko rajoituksista ja suosituksista Kanta-Hämeessä 30.9. asti (pdf)

Epidemian edetessä vuoden 2020 aikana Kanta-Hämeeseen on annettu lukuisia rajoituksia ja suosituksia tartuntojen hillitsemiseksi. Niiden kehitystä voit seurata uutisarkistosta. Seuraavien linkkien kautta löydät Kanta-Hämeen pandemiaryhmän tiedotteita, tuorein aina alimpana.

Kanta-Hämeen pandemiaryhmä jatkaa suosituksiaan huhtikuun loppuun, toisen asteen opetusta arvioidaan pääsiäisen jälkeen 19.3.2021
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä suosittaa peruskoululaisten paluuta lähiopetukseen 6.4. alkaen 26.3.2021
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jatkanut kokoontumisrajoituksia huhtikuun loppuun ja määrännyt tiloja suljettaviksi 14.4. asti 31.3.2021
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä suosittaa paluuta lähiopetukseen portaittain 1.4.2021
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä purkaa rajoitustoimia vaiheittain 9.4.2021.
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä purkaa rajoitustoimia vaiheittain lapset ja nuoret ensisijaisesti huomioiden 16.4.2021.
Kanta-Hämeen keventää suosituksiaan nuorten harrastusten, yksityistilaisuuksien ja julkisten tilojen käytön osalta 21.4.2021
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä painottaa, että koronavirusta ei ole vielä voitettu 30.4.2021 
Kanta-Häme häilyy edelleen leviämisvaiheen kynnyksellä 7.5.2021
Kanta-Häme sallii ulkona tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan Olympiakomitean suosituksen mukaisesti 14.5.2021
Kanta-Häme palasi koronavirusepidemian leviämisvaiheeseen, terveydenhuollon kantokyky välittömässä vaarassa 18.5.2021
Kanta-Häme jatkaa koronavirukseen liittyviä henkilörajoituksia 15. kesäkuuta asti 21.5.2021
Kanta-Hämeessä suositellaan etäopetukseen siirtymistä 2. asteen opiskelussa ja yläkouluilla, keskussairaalan toimintoja ajetaan laajalti alas 27.5.2021
Kanta-Hämeessä jatketaan nykyisiä kokoontumisrajoituksia, ulkotiloissa helpotuksia yleisötilaisuuksiin ja harrastustoimintaan 4.6.2021
Kanta-Hämeessä alustavasti päätettiin siirtyä kiihtymisvaiheeseen 16.6.2021 alkaen
Kanta-Häme jatkaa kiihtymisvaiheessa, uusi arvio maanantaina 21.6.2021
Kanta-Häme siirtyy perustasolle 23.6.2021 alkaen
Kanta-Häme siirtyy kiihtymisvaiheeseen 23.7.2021
Kanta-Häme jatkaa kiihtymisvaiheessa, ei muutoksia suosituksiin tai rajoituksiin 6.8.2021
Kanta-Häme jatkaa edelleen kiihtymisvaiheessa, maakuntaryhmä haluaa turvata lasten ja nuorten rokotuksia häirinnältä 13.8.2021
Kanta-Häme jatkaa yhä kiihtymisvaiheessa 20.8.2021
Kanta-Häme jatkaa kiihtymisvaiheessa, rokotusten eteneminen mahdollistaa tapahtumien avaamista pian laajemmin 3.9.2021
Kanta-Häme ottaa käyttöön uuden kansallisen testaus- ja jäljitysstrategian 16.9.2021

Tartuntojen määrä

Torstaihin 16.9.2021 mennessä Kanta-Hämeen alueella on todettu yhteensä 2962 COVID-19-tartuntaa. Sairaanhoitopiirikohtaiset testaus- ja tartuntamäärät ja muut tilastot päivittyvät tartuntatautirekisteristä THL:n karttasovellukseen muutaman päivän viiveellä. Joskus tietojen päivittymisessä on ollut merkittävääkin viivettä. THL:n tilastoon verrattuna Kanta-Hämeen omassa tilastossa on myös poikkeuksia liittyen potilaiden vakituisiin asuinkuntiin. Päivitämme tartuntaluvun viikoittain.

Tartuntojen ja altistusten seuranta

Keskiviikon 15.9. aikana Kanta-Hämeessä todettiin 10 uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista kahdeksan on Hämeenlinnan seudulta, yksi Riihimäen ja yksi Forssan seudulta. Kuudella potilaalla tartuntaketju on selvä, yhdellä epäselvä paikallinen ja kolmen jäljitys on vasta alkanut. Koronavirustartunnalle on mahdollisesti voinut altistua seuraavissa paikoissa:
– Hämeenlinnan kauppakeskus Goodmanissa lauantaina 11.9. kello 16-19 välisenä aikana ainakin New Yorker -vaatekaupassa ja S-Marketissa sekä sunnuntaina 12.9. kello 18-19 S-Marketissa,

– Harvialan hevostilalla lauantaina 11.9. kello 10.30-12.15,
– Sibbe 9 –yökerhossa lauantaina 11.9. klo 21-23,
– Voudinkellarissa tiistaina 14.7. klo 22.30-01.30.

Testaustilanne

Koronavirustestausta tehtiin Fimlabissa viikolla 36 noin 2700 testiä, ja perustestien vastausviiveet ovat olleet noin 1-2 vuorokautta näytteenotosta. Fimlabin vasteaikamittari.

Sairaalahoitoa vaativat potilaat

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on hoidossa 16.9.2021 kolme COVID-19-potilasta, tehohoidossa ei yhtään. Maakunnan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla on hoidossa yksi  koronapotilas. Potilaiden määrän päivitämme viikoittain.

Menehtyneet

Aluehallintoviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti maakunnassa COVID-19-tautiin menehtyneet raportoidaan osana erityisvastuualueen lukuja. Kanta-Hämeessä epidemian aikana vuosina 2020-2021 menehtyneitä on 37.

Rokotustilanne

Koronavirusrokotuksista väestölle vastaavat Kanta-Hämeessä kunnat ja perusterveydenhuollon kuntayhtymät. Oman rokotusryhmän, rokotuspaikan ja ajankohdan voit etsiä kuntien yhteiseltä rokotussivustolta www.koronarokotuksetkantahame.fi. Kukin kunta (Hattulaa lukuun ottamatta) avaa myös linkin sähköiseen ajanvaraukseen, kun rokotetta on saatavilla tarpeeksi kullekin ryhmälle.

Rokotusten etenemistä viikolla 37 eri ryhmien osalta voit tarkastella alla olevasta infograafista. Infograafin prosenttiosuuksia on muutettu siten, että luvut on nyt laskettu koko väestön osalta, kun aikaisemmin ilmoitimme rokotettujen osuuden yli 16-vuotiaista kantahämäläisistä.

Koronarokotusten etenemistä kuvaava infograafi.

Rokotusten etenemistä alueittain ja ikäryhmittäin voit seurata myös THL:n palvelusta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kansalliseen rokoterekisteriin rokotukset päivittyvät pienellä viiveellä.

Miten toimit, jos epäilet sairastuneesi COVID-19-tautiin

Suomen strategiana on torjua epidemian leviämistä, suojata riskiryhmiä sekä turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky ja jäljittää tehokkaasti tartuntaketjuja. Testaukseen ohjataan matalalla kynnyksellä kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa. Lisääntyvän testauksen avulla epidemian kulusta halutaan saada mahdollisimman tarkka kuva.

Keskussairaalassa hoidetaan ja testataan kaikki sairaalahoitoa tai lääkärin arviota vaativat COVID-19-epäilyt. Päivittäin testejä otetaan noin 10–40. Testinotto itsessään on nopea toimenpide, mutta testituloksen ja riskitekijöiden arvio vie aikaa ja positiivisen tuloksen seurauksena karanteeniselvitykset voivat koskea kymmeniä ihmisiä. Oireisena ei pidä mennä töihin tai oleskella riskiryhmään kuuluvien seurassa. Testituloksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta. Testi otetaan nenänielusta pumpulipuikolla ja näyte lähtee Fimlabin Tampereen toimipisteeseen analysoitavaksi. Erityisestä syystä, esimerkiksi tehohoidettavalla potilaalla saamme testituloksen parissa tunnissa, mutta näitä testejä on toistaiseksi käytössämme edelleen rajallinen määrä.

Oireettomien kohdentamaton testaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä negatiivinen testitulos ei sulje pois itämässä olevaa tartuntaa.

Kaikki lievät tapaukset, jossa oireiden kanssa pärjää kotonakin eikä sairaalahoidon tarve ole ajankohtainen, testataan oman terveyskeskuksen kautta – työnjako on välttämätöntä, sillä henkilökuntamme mitoitus riittää kiireellisen ja päivystyshoidon antamiseen viikonloppuisin. Arkisin työskentelemme päivystys- ja kiireellisen hoidon lisäksi ajanvaraustoiminnan ja maalis–huhtikuussa kerääntyneen hoitojonon hoitamiseksi.

Vuosi on ollut kiireistä aikaa päivystyksessä ja sellaisten potilaiden ottaminen päivystykseen, jotka eivät kiireellistä sairaalahoitoa tarvitse, ei ole tarkoituksenmukaista.

Kanta-Hämeessä terveyskeskuksissa on pandemiavastaanotto useampana päivänä viikossa sekä näytteenottoa ja neuvontaa päivittäin. Epidemiatilanteen muuttuessa ja kysynnän kasvaessa myös tarjontaa näiden osalta vahvistetaan.

Omaolo-palveluun on avattu digitaalinen oirearvio koronavirustartunnasta, jota kannattaa hyödyntää.

Pääset tekemään oirearvion tästä.

Kyselylomake mahdollistaa yhdenvertaisen palvelun ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. Asukas saa nopeasti luotettavan tiedon omasta tilanteestaan ja tarvittaessa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle.

Digitaalinen koronajäljityskysely Oma Raitti -palvelussa

Koronatartunnan jäljitys on tärkeää epidemian hillitsemiseksi. Oma Raitti on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiakkaiden sähköinen asiointikanava, jonne on tehty korona-jäljityskysely koronatartunnan jäljitystyötä helpottamaan. Tartunnanjäljitystä helpottava kysely täytetään osoitteessa www.omaraitti.fi. Jäljityskyselyn avulla selvitetään sairastuneen kontakteja ja kartoitetaan mahdollisia altistumisia. Kyselyyn vastaaminen etukäteen helpottaa ja nopeuttaa jäljitystyötä, eikä potilaan tarvitse muistella liikkeitään monen päivän takaa koronatestin vastauksen saatuaan.

Koronatartunnan saaneiden tai tartuntaa epäilevien, kannattaa täyttää kysely jo näytteenottopäivänä. Kyselyssä ei ole oireisiin liittyviä kysymyksiä, vaan siinä kysytään esimerkiksi, millaisia lähikontakteja henkilöllä on ollut ja asuuko samassa taloudessa muita henkilöitä sekä missä henkilö on asioinut tartuttavuusaikana. Tartuntojen jäljittäminen perustuu tartuntatautilakiin. Kaikille tartunnan saaneille soitetaan jatkossakin henkilökohtaisesti riippumatta siitä, onko henkilö jo vastannut kyselyyn. Kyselyn täyttäminen ennakkoon tehostaa puhelinasiointia. Mikäli henkilön ei ole mahdollista täyttää kyselyä sähköisesti, tehdään kartoitus edelleen puhelimitse. Kanta-Hämeen alueella jäljitystyötä tehdään perusterveydenhuollon yksiköissä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tai Hattulassa jäljitystyötä tekevät henkilöt eivät näe kyselyn vastuksia, johtuen erillisestä potilastietojärjestelmästä ja jäljitystyön ulkoistuksesta.

Jos henkilö todetaan testeissä negatiiviseksi, mutta hänellä tulee myöhemmin uusi tartuntaepäily, tulee kysely täyttää tällöin uudestaan. Näin saadaan juuri sitä ajanjaksoa koskeva mahdollinen altistuminen jäljitettyä.

Koronaviruksesta on avattu myös valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Testaukseen voi hakeutua olemalla yhteydessä ensin puhelimitse omalle terveysasemallesi. Virka-ajan ulkopuolella voit olla yhteydessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen (puh. 116 117). Huomioithan, että Riihimäen seudulla kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 vastaa puheluihin klo 22 saakka ja Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän päivystys ympäri vuorokauden.

Kanta-Hämeen terveysasemien puhelinnumerot löydät alla olevista linkeistä:

Kiireellinen sairaanhoito Hämeenlinna-Hattula-alueella (Huom.! Parolan terveysaseman numero on muuttunut, uusi numero on 03 673 1277)

Kiireellinen sairaanhoito Janakkalan alue

Riihimäen seudun terveyskeskuksen päivystys Pulssi77

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän päivystys

Koronaviruksen näytteenottoon saapuville henkilöille on Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty oma sisäänkäynti päivystysklinikalle tai näyte voidaan hyväkuntoisilta ottaa myös autossa.

HUS Psykiatrian ammattilaiset neuvovat potilaita ja työntekijöitä Mielenterveystalon Koronahuoli-chatissa. Osoitteessa www.mielenterveystalo.fi sijaitsee Milli, virtuaalinen apuri. Chatissa asioidaan anonyymisti, eikä siitä muodostu hoitosuhdetta. Chatissa vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset HUS Psykiatriasta, joihin lukeutuu mm. sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Chatissa saa apua koronapandemian aiheuttamiin mielen oireisiin kuten ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja stressiin. Lisäksi chatissa saa neuvoja elämäntilanteeseen liittyviin huoliin, kuten taloudelliseen pärjäämiseen, asumiseen, lasten tai läheisen vointiin, päihteiden käyttöön tai lähisuhdeväkivaltaan.

Chat on avoinna arkisin ma-to 12-16 ja pe 12-15. Ruotsinkielistä palvelua tarjotaan sosiaalityöntekijöiden toimesta keskiviikkoisin 12-16. Chat palvelee asiakkaitaan läpi kesän. Chat on kaikille suomalaisille avoin, maksuton, kahdenkeskeinen chat!

Miten toimit, jos sinut määrätään karanteeniin

Koronavirusepidemian rajoittamiseksi taudille altistuneita henkilöitä asetetaan tarvittaessa tartuntatautilain (1227/2016) mukaiseen karanteeniin. Karanteenitoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja ja hidastamaan epidemiaa Suomessa. Karanteenin kesto on pääsääntöisesti 10 vuorokautta altistuksen loppumisesta. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Kotikaranteeniohje koronavirusinfektiolle altistuneelle 2.8.2021

Katso myös henkisen kriisinkestävyyden työryhmän kokoama materiaali

Ohjeita urheiluun ja vapaa-aikaan

Monissa urheiluseuroissa on jouduttu pohtimaan tartuntojen, altistuksien ja karanteenien merkitystä toiminnan kannalta. Olemme koonneet ohjeita seuratoimijoille tietopaketiksi, jonka voit ladata alta:

COVID-19-ohjeita urheiluun ja vapaa-aikaan

Henkistä ja muuta tukea korona-arkeen

Maakunnan henkisen kriisinkestävyyden ryhmän kokoama materiaali

Miten tukea lapsia ja perheitä koronatilanteessa

How to support children and families in the corona crisis?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut koronan aikana

Tukea ja apua aikuisille ja työikäiselle väestölle eri elämän tilanteisiin

Koonti ikäihmisten palveluista

Hämeenlinnan turvakoti

Tietoa koronaviruksesta ja sen oireista

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä koronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Tietoa taudistaTHL:n sivuilla

Miten virus tarttuu

Uusi koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa. Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä. Ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Joissain tapauksissa sairastunut henkilö oli lisäksi hengittänyt voimakkaasti, esimerkiksi laulanut, huutanut, tai puhunut kovaäänisesti. Pinnoilta koronavirus tarttuu heikosti.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Viruksen riskiryhmät

Uuden koronaviruksen (COVID-19) riskit vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville ovat muita suuremmat. Virus aiheuttaa useammin vakavia oireita ikääntyneille ja niille, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia on havaittu lapsilla ja nuorilla vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on maailmalla ollut erityisesti yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Miten voit estää taudin tartuttamisen

Hyvä hygienia on paras tapa ehkäistä koronaviruksen ja kaikkien muidenkin virusten leviämistä.

Pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla. Suojaa suusi, kun yskit tai aivastat. Käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi.

Vältä kontakteja muihin ihmisiin, äläkä altista etenkään riskiryhmissä olevia ihmisiä tartunnalle. Vältä erityisesti vierailuja vanhustenhoitolaitoksiin ja sairaaloihin.

Usein kysyttyä koronaviruksesta

THL on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen.

Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19

Kontaktijäljityksen yhteystiedot ammattilaisille

sairaalahygienia(at)khshp.fi