Ajankohtaista koronaviruksesta

Kiinassa käynnistyi vuodenvaihteessa 2019-2020 uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Tähän mennessä tapauksia on todettu kymmeniä miljoonia ja siihen on kuollut miljoonia ihmistä maailmanlaajuisesti. Lähes kaikki maailman maat ovat raportoineet tartunnoista. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemian pandemiaksi.

THL seuraa kansainvälistä ja kansallista tilannetta ja päivittää tietoja sivuilleen.

Information about COVID-19-pandemic in english.

Information in other languages.

Tälle sivulle on koottu ajankohtaista maakunnallista tietoa ja linkkejä koronavirukseen liittyen.

Tartuntatilanne, rajoitukset ja suositukset Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen asukkaiden tartuntalukujen kasvu oli vähäistä huhtikuusta 2020 lähtien, mutta syyskuun alkupuolella tartuntojen määrä nousi nopeasti yli THL:n määrittelemän kiihtymisvaiheen rajan. Marraskuun lopussa maakunnan todettiin siirtyneen leviämisvaiheeseen ja huhtikuun 2021 puolivälissä takaisin kiihtymisvaiheeseen. Toukokuun puolivälissä maakunta palasi jälleen leviämisvaiheeseen. Kesäkuun puolessa välissä siirryttiin takaisin kiihtymisvaiheeseen ja viikkoa myöhemmin perustasolle. Kiihtymisvaiheeseen siirryttiin takaisin tilanteen äkillisestä muutoksesta johtuen 22.7.2021 maakunnan pandemiajohtoryhmän kokouksen päätöksellä. Leviämisvaiheeseen siirryttiin jälleen 11.11.2021. Uudistetussa hybridistrategiassa leviämisvaiheen nimi on vaihdettu leviämisalueeksi ja kriteerejä hieman tarkennettu.

Vuonna 2021 viikoilla 46-47 kahden viikon ilmaantuvuusluku on ollut 252 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden. Fimlabissa tehdyistä testeistä 7,4 prosenttia on ollut COVID-19-positiivisia. Tartunnoista 29 prosenttia on jäänyt lähteeltään epäselviksi paikallisiksi tartunnoiksi. Siirryttäessä uuteen hybridistrategiaan luovumme tartuntalukujen päivittäisestä tiedottamisesta ja siirrymme raportoimaan tilannekuvaa kerran viikossa aina torstaisin.

Johtajaylilääkäri Sally Leskisen koronainfon 2.12.2021 voit katsoa täältä.

Voimassaolevat leviämisalueen rajoitukset ja suositukset Kanta-Hämeessä

Epidemian edetessä vuoden 2021 aikana Kanta-Hämeeseen on annettu lukuisia rajoituksia ja suosituksia tartuntojen hillitsemiseksi. Niiden kehitystä voit seurata uutisarkistosta. Alta löydät Kanta-Hämeen pandemiaryhmän viimeisimmän tiedotteen:

25.11.2021 Kanta-Hämeen pandemiaryhmä esittää rajoituksia yleisötilaisuuksiin, teki suosituksia yksityistilaisuuksiin ja ehdottaa koronapassin laajempaa käyttöä
12.11.2021 Kanta-Hämeen epidemiatilanne heikkenee nopeasti, maakunta siirtyy leviämisvaiheeseen  

Tartuntojen määrä

Torstaihin 2.12.2021 mennessä Kanta-Hämeen alueella on todettu yhteensä 4137 COVID-19-tartuntaa. Sairaanhoitopiirikohtaiset testaus- ja tartuntamäärät ja muut tilastot päivittyvät tartuntatautirekisteristä THL:n karttasovellukseen muutaman päivän viiveellä. Joskus tietojen päivittymisessä on ollut merkittävääkin viivettä. THL:n tilastoon verrattuna Kanta-Hämeen omassa tilastossa on myös poikkeuksia liittyen potilaiden vakituisiin asuinkuntiin. Päivitämme tartuntaluvun viikoittain.

Tartuntojen seuranta

Viimeisen viikon kuluessa (25.11.-1.12.) Kanta-Hämeessä on todettu 261 uutta COVID-19-tartuntaa. Hämeenlinnan seudulla näistä 175, Riihimäen seudulla 71 ja Forssan seudulla 15 kappaletta.

Lisää tietoa, tilastoja ja kuvaajia löydät alta ladattavasta infopaketista.

Koronatilanteeseen liittyviä tilastoja ja kuvaajia (pdf)

Altistusten seuranta

Koronavirustartunnalle on mahdollisesti voinut altistua seuraavissa paikoissa (tartunnanjäljitys ei nykyisillä tapausmäärillä kykene enää täysin pysymään perässä, ja laajalti altistumispaikkojen tiedotuksesta on jo luovuttu) :

– Sunnuntaina 21.11. ja torstaina 25.11. Riihimäen teatterissa ja 23.11. ravintola Hyrillassa. Lue RSTKY:n tiedote tästä,

Samaan aikaan edellämainituissa paikoissa olleita kehotetaan tarkkailemaan terveydentilaansa kymmenen päivän ajan mahdollisesta altistumisesta saakka ja hakeutumaan testaukseen, mikäli havaitsee koronatartuntaan viittaavia oireita.

Testaustilanne

Koronavirustestausta tehtiin Fimlabissa viikolla 47 noin 2800 testiä, ja perustestien vastausviiveet ovat olleet noin 1-2 vuorokautta näytteenotosta. Fimlabin vasteaikamittari.

Sairaalahoitoa vaativat potilaat

Kanta-Hämeen keskussairaalassa hoidossa 2.12.2021 on kahdeksan COVID-19-potilasta, joista tehohoidossa kaksi. Maakunnan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla ei ole hoidossa koronapotilaita. Potilaiden määrän päivitämme viikoittain.

Menehtyneet

Aluehallintoviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti maakunnassa COVID-19-tautiin menehtyneet raportoidaan osana erityisvastuualueen lukuja. Kanta-Hämeessä epidemian aikana vuosina 2020-2021 menehtyneitä on 47 (viikon aikana +3).

Rokotustilanne

Koronavirusrokotuksista väestölle vastaavat Kanta-Hämeessä kunnat ja perusterveydenhuollon kuntayhtymät. Oman rokotusryhmän, rokotuspaikan ja ajankohdan voit etsiä kuntien yhteiseltä rokotussivustolta www.koronarokotuksetkantahame.fi. Kukin kunta (Hattulaa lukuun ottamatta) avaa myös linkin sähköiseen ajanvaraukseen, kun rokotetta on saatavilla tarpeeksi kullekin ryhmälle.

Rokotusten tilannetta viikolla 48 voit tarkastella alla olevasta infograafista. Infograafin prosenttiosuudet on laskettu koko väestöstä, kun aikaisemmin ilmoitimme rokotettujen osuuden yli 16-vuotiaista kantahämäläisistä.

 

Koronarokotustilannetta kuvaava infograafi

Rokotusten etenemistä alueittain ja ikäryhmittäin voit seurata THL:n palvelusta.

Miten toimit, jos epäilet sairastuneesi COVID-19-tautiin

Suomen strategiana on kontrolloida epidemian leviämistä, suojata riskiryhmiä sekä turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky ja jäljittää tehokkaasti tartuntaketjuja. Testaukseen ohjataan matalalla kynnyksellä kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa.

Keskussairaalassa hoidetaan ja testataan kaikki sairaalahoitoa tai lääkärin arviota vaativat COVID-19-epäilyt. Testinotto itsessään on nopea toimenpide, mutta testituloksen ja riskitekijöiden arvio vie aikaa ja positiivisen tuloksen seurauksena karanteeniselvitykset voivat koskea kymmeniä ihmisiä. Oireisena ei pidä mennä töihin tai oleskella riskiryhmään kuuluvien seurassa. Testituloksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta. Testi otetaan nenänielusta pumpulipuikolla ja näyte lähtee Fimlabin Tampereen toimipisteeseen analysoitavaksi. Erityisestä syystä, esimerkiksi tehohoidettavalla potilaalla saamme testituloksen parissa tunnissa, mutta näitä testejä on toistaiseksi käytössämme edelleen rajallinen määrä.

Oireettomien kohdentamaton testaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä negatiivinen testitulos ei sulje pois itämässä olevaa tartuntaa.

Kaikki lievät tapaukset, jossa oireiden kanssa pärjää kotonakin eikä sairaalahoidon tarve ole ajankohtainen, testataan oman terveyskeskuksen kautta – työnjako on välttämätöntä, sillä henkilökuntamme mitoitus riittää kiireellisen ja päivystyshoidon antamiseen viikonloppuisin.

Kanta-Hämeessä terveyskeskuksissa on pandemiavastaanotto useampana päivänä viikossa sekä näytteenottoa ja neuvontaa päivittäin.

Omaolo-palveluun on avattu digitaalinen oirearvio koronavirustartunnasta, jota kannattaa hyödyntää.

Pääset tekemään oirearvion tästä.

Kyselylomake mahdollistaa yhdenvertaisen palvelun ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. Asukas saa nopeasti luotettavan tiedon omasta tilanteestaan ja tarvittaessa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle.

Digitaalinen koronajäljityskysely Oma Raitti -palvelussa

Koronatartunnan jäljitys on tärkeää epidemian hillitsemiseksi. Oma Raitti on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiakkaiden sähköinen asiointikanava, jonne on tehty korona-jäljityskysely koronatartunnan jäljitystyötä helpottamaan. Tartunnanjäljitystä helpottava kysely täytetään osoitteessa www.omaraitti.fi. Jäljityskyselyn avulla selvitetään sairastuneen kontakteja ja kartoitetaan mahdollisia altistumisia. Kyselyyn vastaaminen etukäteen helpottaa ja nopeuttaa jäljitystyötä, eikä potilaan tarvitse muistella liikkeitään monen päivän takaa koronatestin vastauksen saatuaan.

Koronatartunnan saaneiden tai tartuntaa epäilevien, kannattaa täyttää kysely jo näytteenottopäivänä. Kyselyssä ei ole oireisiin liittyviä kysymyksiä, vaan siinä kysytään esimerkiksi, millaisia lähikontakteja henkilöllä on ollut ja asuuko samassa taloudessa muita henkilöitä sekä missä henkilö on asioinut tartuttavuusaikana. Tartuntojen jäljittäminen perustuu tartuntatautilakiin. Kaikille tartunnan saaneille soitetaan jatkossakin henkilökohtaisesti riippumatta siitä, onko henkilö jo vastannut kyselyyn. Kyselyn täyttäminen ennakkoon tehostaa puhelinasiointia. Mikäli henkilön ei ole mahdollista täyttää kyselyä sähköisesti, tehdään kartoitus edelleen puhelimitse. Kanta-Hämeen alueella jäljitystyötä tehdään perusterveydenhuollon yksiköissä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tai Hattulassa jäljitystyötä tekevät henkilöt eivät näe kyselyn vastuksia, johtuen erillisestä potilastietojärjestelmästä ja jäljitystyön ulkoistuksesta.

Jos henkilö todetaan testeissä negatiiviseksi, mutta hänellä tulee myöhemmin uusi tartuntaepäily, tulee kysely täyttää tällöin uudestaan. Näin saadaan juuri sitä ajanjaksoa koskeva mahdollinen altistuminen jäljitettyä.

Koronaviruksesta on avattu myös valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Testaukseen voi hakeutua olemalla yhteydessä ensin puhelimitse omalle terveysasemallesi. Virka-ajan ulkopuolella voit olla yhteydessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen (puh. 116 117). Huomioithan, että Riihimäen seudulla kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 vastaa puheluihin klo 22 saakka ja Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän päivystys ympäri vuorokauden.

Kanta-Hämeen terveysasemien puhelinnumerot löydät alla olevista linkeistä:

Kiireellinen sairaanhoito Hämeenlinna-Hattula-alueella (Huom.! Parolan terveysaseman numero on muuttunut, uusi numero on 03 673 1277)

Kiireellinen sairaanhoito Janakkalan alue

Riihimäen seudun terveyskeskuksen päivystys Pulssi77

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän päivystys

Koronaviruksen näytteenottoon saapuville henkilöille on Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty oma sisäänkäynti päivystysklinikalle tai näyte voidaan hyväkuntoisilta ottaa myös autossa.

HUS Psykiatrian ammattilaiset neuvovat potilaita ja työntekijöitä Mielenterveystalon Koronahuoli-chatissa. Osoitteessa www.mielenterveystalo.fi sijaitsee Milli, virtuaalinen apuri. Chatissa asioidaan anonyymisti, eikä siitä muodostu hoitosuhdetta. Chatissa vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset HUS Psykiatriasta, joihin lukeutuu mm. sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Chatissa saa apua koronapandemian aiheuttamiin mielen oireisiin kuten ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja stressiin. Lisäksi chatissa saa neuvoja elämäntilanteeseen liittyviin huoliin, kuten taloudelliseen pärjäämiseen, asumiseen, lasten tai läheisen vointiin, päihteiden käyttöön tai lähisuhdeväkivaltaan.

Chat on avoinna arkisin ma-to 12-16 ja pe 12-15. Ruotsinkielistä palvelua tarjotaan sosiaalityöntekijöiden toimesta keskiviikkoisin 12-16. Chat palvelee asiakkaitaan läpi kesän. Chat on kaikille suomalaisille avoin, maksuton, kahdenkeskeinen chat!

Miten toimit, jos sinut määrätään karanteeniin

Koronavirusepidemian rajoittamiseksi taudille altistuneita henkilöitä asetetaan tarvittaessa tartuntatautilain (1227/2016) mukaiseen karanteeniin. Karanteenitoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja ja hidastamaan epidemiaa Suomessa. Karanteenin kesto on pääsääntöisesti 10 vuorokautta altistuksen loppumisesta. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Kotikaranteeniohje koronavirusinfektiolle altistuneelle 2.8.2021

Katso myös henkisen kriisinkestävyyden työryhmän kokoama materiaali

Henkistä ja muuta tukea korona-arkeen

Maakunnan henkisen kriisinkestävyyden ryhmän kokoama materiaali

Miten tukea lapsia ja perheitä koronatilanteessa

How to support children and families in the corona crisis?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut koronan aikana

Tukea ja apua aikuisille ja työikäiselle väestölle eri elämän tilanteisiin

Koonti ikäihmisten palveluista

Hämeenlinnan turvakoti

Tietoa koronaviruksesta ja sen oireista

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä koronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Tietoa taudistaTHL:n sivuilla

Miten virus tarttuu

Uusi koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa. Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä. Ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Joissain tapauksissa sairastunut henkilö oli lisäksi hengittänyt voimakkaasti, esimerkiksi laulanut, huutanut, tai puhunut kovaäänisesti. Pinnoilta koronavirus tarttuu heikosti.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Viruksen riskiryhmät

Uuden koronaviruksen (COVID-19) riskit vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville ovat muita suuremmat. Virus aiheuttaa useammin vakavia oireita ikääntyneille ja niille, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia on havaittu lapsilla ja nuorilla vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on maailmalla ollut erityisesti yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Miten voit estää taudin tartuttamisen

Hyvä hygienia on paras tapa ehkäistä koronaviruksen ja kaikkien muidenkin virusten leviämistä.

Pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla. Suojaa suusi, kun yskit tai aivastat. Käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi.

Vältä kontakteja muihin ihmisiin, äläkä altista etenkään riskiryhmissä olevia ihmisiä tartunnalle. Vältä erityisesti vierailuja vanhustenhoitolaitoksiin ja sairaaloihin.

Usein kysyttyä koronaviruksesta

THL on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen.

Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19

Kontaktijäljityksen yhteystiedot ammattilaisille

sairaalahygienia(at)khshp.fi