Ajankohtaista koronaviruksesta

Kiinassa käynnistyi vuodenvaihteessa 2019-2020 uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Tähän mennessä tapauksia on todettu kymmeniä miljoonia ja siihen on kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Lähes kaikki maailman maat ovat raportoineet tartunnoista. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemian pandemiaksi.

THL seuraa kansainvälistä ja kansallista tilannetta ja päivittää tietoja sivuilleen.

Information about COVID-19-pandemic in english.

Information in other languages.

Tälle sivulle on koottu ajankohtaista maakunnallista tietoa ja linkkejä koronavirukseen liittyen.

Tartuntatilanne, rajoitukset ja suositukset Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen asukkaiden tartuntalukujen kasvu oli vähäistä huhtikuusta 2020 lähtien, mutta syyskuun alkupuolella tartuntojen määrä nousi nopeasti yli THL:n määrittelemän kiihtymisvaiheen rajan. Marraskuun lopussa maakunnan todettiin siirtyneen leviämisvaiheeseen ja huhtikuun 2021 puolivälissä takaisin kiihtymisvaiheeseen. Toukokuun puolivälissä maakunta palasi jälleen leviämisvaiheeseen. Kesäkuun puolessa välissä siirryttiin takaisin kiihtymisvaiheeseen ja viikkoa myöhemmin perustasolle. Kiihtymisvaiheeseen siirryttiin takaisin tilanteen äkillisestä muutoksesta 22.7. maakunnan pandemiajohtoryhmän kokouksen päätöksellä. Viikoilla 28-29 kahden viikon ilmaantuvuusluku on ollut 62 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden. Fimlabissa tehdyistä testeistä 1,9 prosenttia on ollut COVID-19-positiivisia. Karanteenin aikana sairastuneita on ollut 15 prosenttia, 7 prosenttia on todettu ulkomaanmatkan jälkeen, 38 prosenttia on saatu oman maakunnan ulkopuolelta ja 9 prosenttia on jäänyt lähteeltään epäselviksi paikallisiksi tartunnoiksi. Epidemian kiihtymisvaiheessa uudet tartunnat raportoidaan tällä sivulla päivittäin ja epidemian tunnusluvut viikoittain.

Voimassaolevat kiihtymisvaiheen suositukset Kanta-Hämeessä 15.8.2021 asti

Taulukko_rajoitukset ja suositukset Kanta-Hämeessä 15.8. asti_tilanne 220721Voimassa olevat kiihtymisvaiheen koronasuositukset Kanta-Hämeessä 15.8. asti (pdf)

Epidemian edetessä vuoden 2020 aikana Kanta-Hämeeseen on annettu lukuisia rajoituksia ja suosituksia tartuntojen hillitsemiseksi. Niiden kehitystä voit seurata uutisarkistosta. Seuraavien linkkien kautta löydät voimassa olevat rajoitukset ja suositukset, jotka kuvattuna yleisemmin myös yllä olevassa taulukossa.

Kanta-Hämeen pandemiaryhmä jatkaa suosituksiaan huhtikuun loppuun, toisen asteen opetusta arvioidaan pääsiäisen jälkeen 19.3.
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä suosittaa peruskoululaisten paluuta lähiopetukseen 6.4. alkaen 26.3.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jatkanut kokoontumisrajoituksia huhtikuun loppuun ja määrännyt tiloja suljettaviksi 14.4. asti 31.3.
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä suosittaa paluuta lähiopetukseen portaittain 1.4.
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä purkaa rajoitustoimia vaiheittain 9.4.
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä purkaa rajoitustoimia vaiheittain lapset ja nuoret ensisijaisesti huomioiden 16.4.
Kanta-Hämeen keventää suosituksiaan nuorten harrastusten, yksityistilaisuuksien ja julkisten tilojen käytön osalta 21.4.
Kanta-Hämeen pandemiaryhmä painottaa, että koronavirusta ei ole vielä voitettu 30.4. 
Kanta-Häme häilyy edelleen leviämisvaiheen kynnyksellä 7.5.
Kanta-Häme sallii ulkona tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan Olympiakomitean suosituksen mukaisesti 14.5.
Kanta-Häme palasi koronavirusepidemian leviämisvaiheeseen, terveydenhuollon kantokyky välittömässä vaarassa 18.5.
Kanta-Häme jatkaa koronavirukseen liittyviä henkilörajoituksia 15. kesäkuuta asti 21.5.
Kanta-Hämeessä suositellaan etäopetukseen siirtymistä 2. asteen opiskelussa ja yläkouluilla, keskussairaalan toimintoja ajetaan laajalti alas 27.5.
Kanta-Hämeessä jatketaan nykyisiä kokoontumisrajoituksia, ulkotiloissa helpotuksia yleisötilaisuuksiin ja harrastustoimintaan 4.6.
Kanta-Hämeessä alustavasti päätettiin siirtyä kiihtymisvaiheeseen 16.6. alkaen
Kanta-Häme jatkaa kiihtymisvaiheessa, uusi arvio maanantaina 21.6.
Kanta-Häme siirtyy perustasolle 23.6. alkaen
Kanta-Häme siirtyy kiihtymisvaiheeseen 23.7.

Tartuntojen määrä

Torstaihin 29.7. mennessä Kanta-Hämeen alueella on todettu yhteensä 2277 COVID-19-tartuntaa. Sairaanhoitopiirikohtaiset testaus- ja tartuntamäärät ja muut tilastot päivittyvät tartuntatautirekisteristä THL:n karttasovellukseen muutaman päivän viiveellä. Joskus tietojen päivittymisessä on ollut merkittävääkin viivettä. Tältä sivulta löydät ajankohtaisen informaation. THL:n tilastoon verrattuna Kanta-Hämeen omassa tilastossa on myös poikkeuksia liittyen potilaiden vakituisiin asuinkuntiin.

Päiväkohtainen tartuntojen seuranta

Keskiviikon 28.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin 14 uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista kuusi on Hämeenlinnan seudulta, viisi Forssan ja kolme Riihimäen seudulta. Viiden potilaan osalta tartuntaketjut on tiedossa, mutta yhtä monen tartunnan lähde on jäänyt epäselväksi. Loppujen jäljitys on vielä kesken. Kaikki tartunnat ovat kuitenkin kotimaasta peräisin, suurin osa oman tai naapurimaakunnan alueelta. Koronavirustartunnalle on voinut mahdollisesti altistua seuraavissa paikoissa:
– Hattulan Mierolan Silta -kahvilassa 24.7. kello 14.30-15.30.
– Hämeenlinnassa ravintola Topcapissa 24.7. kello 17-18.
– Riihimäen Karaoke Bar Jolene 24.7. noin kello 22-24.
– Riihimäen  Iskelmäbaari 24.7. (-25.7.) noin kello 24.00-02.30.

Kyseisissä paikoissa samaan aikaan asioineita pyydetään tarkkailemaan terveydentilaansa kahden viikon ajan ja hakeutumaan koronatestiin, mikäli havaitsee koronatartuntaan viittaavia oireita.

Tiistain 27.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin 26 uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista 17 on Hämeenlinnan seudulta, viisi Riihimäen neljä Forssan seudulta. Viiden potilaan tartunnanjäljitys vielä kesken, mutta muiden osalta tartuntaketjut selvillä. Suurin osa tartunnoista on saatu oman maakunnan alueella perhepiirissä tai sukulaisten ja ystävien tapaamisissa. Koronavirustartunnalle on mahdollisesti voinut altistua Hämeenlinnassa:

– Jukolan terveysasemalla ma 26.7. kello 8.45-9.15 välisenä aikana. Erityisesti tuolloin ilmoittautumisluukun läheisyydessä olleita pyydetään tarkkailemaan terveydentilaansa kahden viikon ajan ja hakeutumaan koronatestiin, mikäli havaitsee koronatartuntaan viittaavia oireita.
– Aulangon kylpylässä 22.7. kello 16-17.
– Tuuloksen Kapakanmäellä 23.7. kello 19-01.
– Ravintola Rantakasinolla 24.7. kello 18-24.
– Ahveniston maauimalassa 25.7. kello 16-18.

Maanantain 26.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin 10 uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista neljä on Hämeenlinnan seudulta, neljä Riihimäen ja kaksi Forssan seudulta. Viiden potilaan osalta tartuntaketjut on tiedossa ja viiden jäljitys on vielä kesken. Jäljitetyistä kolme tartuntaa johtaa oman maakunnan ulkopuolelle ja yksi ulkomaille.

Sunnuntain 25.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin neljä uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista kaksi on Forssan seudulta, yksi Hämeenlinnan ja yksi Riihimäen seudulta. Kolmen potilaan tartunnanlähde on selvillä, yhden tartunnanjäljitys vielä kesken.

Lauantaihin 24.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin yhdeksän uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista viisi on Hämeenlinnan seudulta, kaksi Forssan ja kaksi Riihimäen seudulta. Viisi tapauksista on saman talouden sisäisiä tartuntoja, yksi epäselvä paikallinen tartunta, yksi on saatu ulkomailla ja kaksi todennäköisesti toisen sairaanhoitopiirin alueella. Kolme on ollut karanteenissa sairastuessaan. 18.7. on Ykköskoti Linnamäessä voinut tapahtua korona-altistuminen ja tämän vuoksi lähes kaikki yksikön asukkaat sekä osa henkilökunnasta on asetettu karanteeniin 1.8.21 saakka. Yksikössä vierailukielto karanteenin ajan.

Perjantain 23.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin 13 uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista kahdeksan on Hämeenlinnan, kolme Forssan ja kaksi Riihimäen seudulta. Kuusi tartuntaa on todennäköisesti saatu toisen sairaanhoitopiirin alueella, seitsemän Kanta-Hämeessä. Kuusi tapausta jäljittyy tunnettuihin ravintola- ja yleisötapahtuma-altistuksiin. Oman alueen tartunnoista kolme on saman talouden sisäisiä jatkotartuntoja, kahden lähde on jäänyt epäselvä.

Torstain 22.7. aikana Kanta-Hämeessä todettiin neljä uutta COVID-19-tartuntaa. Tapauksista kaksi on Forssan, yksi Riihimäen ja yksi Hämeenlinnan seudulta. Kaksi tapauksista jäljittyy maakunnan ulkopuolelle, yksi ulkomaille ja yksi on epäselvä paikallinen tartunta.

Testaustilanne

Koronavirustestausta tehtiin Fimlabissa viikolla 29 noin 2200 testiä, ja perustestien vastausviiveet ovat olleet noin 1-2 vuorokautta näytteenotosta. Fimlabin vasteaikamittari.

Sairaalahoitoa vaativat potilaat

Kanta-Hämeen keskussairaalassa ei ole hoidossa COVID-19-potilaita. Maakunnan perusterveydenhuollon vuodeosastoillakaan ei ole hoidossa koronapotilaita.

Menehtyneet

Aluehallintoviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti maakunnassa COVID-19-tautiin menehtyneet raportoidaan osana erityisvastuualueen lukuja. Kanta-Hämeessä epidemian aikana menehtyneitä on 37.

Rokotustilanne

Koronavirusrokotuksista väestölle vastaavat Kanta-Hämeessä kunnat ja perusterveydenhuollon kuntayhtymät. Oman rokotusryhmän, rokotuspaikan ja ajankohdan voit etsiä kuntien yhteiseltä rokotussivustolta www.koronarokotuksetkantahame.fi. Kukin kunta (Hattulaa lukuun ottamatta) avaa myös linkin sähköiseen ajanvaraukseen, kun rokotetta on saatavilla tarpeeksi kullekin ryhmälle.

Alla näet infograafi-koosteen rokotusten etenemisestä viikkotasolla. Kansalliseen rokoterekisteriin rokotukset päivittyvät viiveellä. Sivuiltamme löydät ajankohtaisen informaation.

Koronarokotusten etenemistä kuvaava infograafi.

 

Miten toimit, jos epäilet sairastuneesi COVID-19-tautiin

Suomen strategiana on torjua epidemian leviämistä, suojata riskiryhmiä sekä turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky ja jäljittää tehokkaasti tartuntaketjuja. Testaukseen ohjataan matalalla kynnyksellä kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa. Lisääntyvän testauksen avulla epidemian kulusta halutaan saada mahdollisimman tarkka kuva.

Keskussairaalassa hoidetaan ja testataan kaikki sairaalahoitoa tai lääkärin arviota vaativat COVID-19-epäilyt. Päivittäin testejä otetaan noin 10–40. Testinotto itsessään on nopea toimenpide, mutta testituloksen ja riskitekijöiden arvio vie aikaa ja positiivisen tuloksen seurauksena karanteeniselvitykset voivat koskea kymmeniä ihmisiä. Oireisena ei pidä mennä töihin tai oleskella riskiryhmään kuuluvien seurassa. Testituloksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta. Testi otetaan nenänielusta pumpulipuikolla ja näyte lähtee Fimlabin Tampereen toimipisteeseen analysoitavaksi. Erityisestä syystä, esimerkiksi tehohoidettavalla potilaalla saamme testituloksen parissa tunnissa, mutta näitä testejä on toistaiseksi käytössämme edelleen rajallinen määrä.

Oireettomien kohdentamaton testaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä negatiivinen testitulos ei sulje pois itämässä olevaa tartuntaa.

Kaikki lievät tapaukset, jossa oireiden kanssa pärjää kotonakin eikä sairaalahoidon tarve ole ajankohtainen, testataan oman terveyskeskuksen kautta – työnjako on välttämätöntä, sillä henkilökuntamme mitoitus riittää kiireellisen ja päivystyshoidon antamiseen viikonloppuisin. Arkisin työskentelemme päivystys- ja kiireellisen hoidon lisäksi ajanvaraustoiminnan ja maalis–huhtikuussa kerääntyneen hoitojonon hoitamiseksi.

Vuosi on ollut kiireistä aikaa päivystyksessä ja sellaisten potilaiden ottaminen päivystykseen, jotka eivät kiireellistä sairaalahoitoa tarvitse, ei ole tarkoituksenmukaista.

Kanta-Hämeessä terveyskeskuksissa on pandemiavastaanotto useampana päivänä viikossa sekä näytteenottoa ja neuvontaa päivittäin. Epidemiatilanteen muuttuessa ja kysynnän kasvaessa myös tarjontaa näiden osalta vahvistetaan.

Omaolo-palveluun on avattu digitaalinen oirearvio koronavirustartunnasta, jota kannattaa hyödyntää.

Pääset tekemään oirearvion tästä.

Kyselylomake mahdollistaa yhdenvertaisen palvelun ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. Asukas saa nopeasti luotettavan tiedon omasta tilanteestaan ja tarvittaessa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle.

Digitaalinen koronajäljityskysely Oma Raitti -palvelussa

Koronatartunnan jäljitys on tärkeää epidemian hillitsemiseksi. Oma Raitti on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiakkaiden sähköinen asiointikanava, jonne on tehty korona-jäljityskysely koronatartunnan jäljitystyötä helpottamaan. Tartunnanjäljitystä helpottava kysely täytetään osoitteessa www.omaraitti.fi. Jäljityskyselyn avulla selvitetään sairastuneen kontakteja ja kartoitetaan mahdollisia altistumisia. Kyselyyn vastaaminen etukäteen helpottaa ja nopeuttaa jäljitystyötä, eikä potilaan tarvitse muistella liikkeitään monen päivän takaa koronatestin vastauksen saatuaan.

Koronatartunnan saaneiden tai tartuntaa epäilevien, kannattaa täyttää kysely jo näytteenottopäivänä. Kyselyssä ei ole oireisiin liittyviä kysymyksiä, vaan siinä kysytään esimerkiksi, millaisia lähikontakteja henkilöllä on ollut ja asuuko samassa taloudessa muita henkilöitä sekä missä henkilö on asioinut tartuttavuusaikana. Tartuntojen jäljittäminen perustuu tartuntatautilakiin. Kaikille tartunnan saaneille soitetaan jatkossakin henkilökohtaisesti riippumatta siitä, onko henkilö jo vastannut kyselyyn. Kyselyn täyttäminen ennakkoon tehostaa puhelinasiointia. Mikäli henkilön ei ole mahdollista täyttää kyselyä sähköisesti, tehdään kartoitus edelleen puhelimitse. Kanta-Hämeen alueella jäljitystyötä tehdään perusterveydenhuollon yksiköissä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tai Hattulassa jäljitystyötä tekevät henkilöt eivät näe kyselyn vastuksia, johtuen erillisestä potilastietojärjestelmästä ja jäljitystyön ulkoistuksesta.

Jos henkilö todetaan testeissä negatiiviseksi, mutta hänellä tulee myöhemmin uusi tartuntaepäily, tulee kysely täyttää tällöin uudestaan. Näin saadaan juuri sitä ajanjaksoa koskeva mahdollinen altistuminen jäljitettyä.

Koronaviruksesta on avattu myös valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Testaukseen voi hakeutua olemalla yhteydessä ensin puhelimitse omalle terveysasemallesi. Virka-ajan ulkopuolella voit olla yhteydessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen (puh. 116 117). Huomioithan, että Riihimäen seudulla kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 vastaa puheluihin klo 22 saakka ja Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän päivystys ympäri vuorokauden.

Kanta-Hämeen terveysasemien puhelinnumerot löydät alla olevista linkeistä:

Kiireellinen sairaanhoito Hämeenlinna-Hattula-alueella (Huom.! Parolan terveysaseman numero on muuttunut, uusi numero on 03 673 1277)

Kiireellinen sairaanhoito Janakkalan alue

Riihimäen seudun terveyskeskuksen päivystys Pulssi77

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän päivystys

Koronaviruksen näytteenottoon saapuville henkilöille on Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty oma sisäänkäynti päivystysklinikalle tai näyte voidaan hyväkuntoisilta ottaa myös autossa.

HUS Psykiatrian ammattilaiset neuvovat potilaita ja työntekijöitä Mielenterveystalon Koronahuoli-chatissa. Osoitteessa www.mielenterveystalo.fi sijaitsee Milli, virtuaalinen apuri. Chatissa asioidaan anonyymisti, eikä siitä muodostu hoitosuhdetta. Chatissa vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset HUS Psykiatriasta, joihin lukeutuu mm. sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Chatissa saa apua koronapandemian aiheuttamiin mielen oireisiin kuten ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja stressiin. Lisäksi chatissa saa neuvoja elämäntilanteeseen liittyviin huoliin, kuten taloudelliseen pärjäämiseen, asumiseen, lasten tai läheisen vointiin, päihteiden käyttöön tai lähisuhdeväkivaltaan.

Chat on avoinna arkisin ma-to 12-16 ja pe 12-15. Ruotsinkielistä palvelua tarjotaan sosiaalityöntekijöiden toimesta keskiviikkoisin 12-16. Chat palvelee asiakkaitaan läpi kesän. Chat on kaikille suomalaisille avoin, maksuton, kahdenkeskeinen chat!

Miten toimit, jos sinut määrätään karanteeniin

Koronavirusepidemian rajoittamiseksi taudille altistuneita henkilöitä asetetaan tarvittaessa tartuntatautilain (1227/2016) mukaiseen karanteeniin. Karanteenitoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja ja hidastamaan epidemiaa Suomessa. Karanteenin kesto on pääsääntöisesti 14 vuorokautta altistuksen loppumisesta. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Kotikaranteeniohje koronavirusinfektiolle altistuneelle 21.1.2021

Katso myös henkisen kriisinkestävyyden työryhmän kokoama materiaali

Ohjeita urheiluun ja vapaa-aikaan

Monissa urheiluseuroissa on jouduttu pohtimaan tartuntojen, altistuksien ja karanteenien merkitystä toiminnan kannalta. Olemme koonneet ohjeita seuratoimijoille tietopaketiksi, jonka voit ladata alta:

COVID-19-ohjeita urheiluun ja vapaa-aikaan

Henkistä ja muuta tukea korona-arkeen

Maakunnan henkisen kriisinkestävyyden ryhmän kokoama materiaali

Miten tukea lapsia ja perheitä koronatilanteessa

How to support children and families in the corona crisis?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut koronan aikana

Tukea ja apua aikuisille ja työikäiselle väestölle eri elämän tilanteisiin

Koonti ikäihmisten palveluista

Hämeenlinnan turvakoti

Tietoa koronaviruksesta ja sen oireista

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä koronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Tietoa taudistaTHL:n sivuilla

Miten virus tarttuu

Uusi koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa. Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä. Ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Joissain tapauksissa sairastunut henkilö oli lisäksi hengittänyt voimakkaasti, esimerkiksi laulanut, huutanut, tai puhunut kovaäänisesti. Pinnoilta koronavirus tarttuu heikosti.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Viruksen riskiryhmät

Uuden koronaviruksen (COVID-19) riskit vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville ovat muita suuremmat. Virus aiheuttaa useammin vakavia oireita ikääntyneille ja niille, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia on havaittu lapsilla ja nuorilla vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on maailmalla ollut erityisesti yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Miten voit estää taudin tartuttamisen

Hyvä hygienia on paras tapa ehkäistä koronaviruksen ja kaikkien muidenkin virusten leviämistä.

Pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla. Suojaa suusi, kun yskit tai aivastat. Käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi.

Vältä kontakteja muihin ihmisiin, äläkä altista etenkään riskiryhmissä olevia ihmisiä tartunnalle. Vältä erityisesti vierailuja vanhustenhoitolaitoksiin ja sairaaloihin.

Usein kysyttyä koronaviruksesta

THL on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen.

Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19

Kontaktijäljityksen yhteystiedot ammattilaisille

sairaalahygienia(at)khshp.fi