Kanta-Häme palasi koronavirusepidemian leviämisvaiheeseen, terveydenhuollon kantokyky välittömässä vaarassa

Taulukkokuva voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista Kanta-Hämeessä

Voimassa olevat koronavirusrajoitukset ja suositukset Kanta-Hämeessä.

Kanta-Hämeen pandemiaryhmä käsitteli ylimääräisessä kokouksessaan maanantaina 17. toukokuuta nopeasti viikonlopun aikana kriisiytynyttä koronavirustilannetta. Maakunta on palannut selkeästi takaisin epidemian leviämisvaiheeseen neljän kriteerin osalta. Taudin ilmaantuvuusluku on nyt kahden viikon ajalta 76/100 000 henkilöä kohden, Fimlabin koronavirusnäytteistä positiivisia on 3,7 prosenttia, tapausten kasvunopeus on huomattavan suuri ja terveydenhuollon kantokyky on tartunnanjäljityksen sekä erikoissairaanhoidon osalta kriittinen. Leikkaustoiminnassa voidaan toistaiseksi vain päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa sekä päiväkirurgiaa toteuttaa, koska jatkohoitopaikkoja ei ole tarpeeksi maakunnan laajuisista terveydenhuollon osastojen suluista johtuen käytettävissä.

– Kaksi erillistä tartuntaketjua on lähtöisin Kanta-Hämeen keskussairaalan osastoilta ja yksi Riihimäen sairaalan terveyskeskusvuodeosastolta. Näiltä osastoilta ehti siirtyä potilaita myös jatkohoitoon ja kotihoitoon, mikä on aiheuttanut osastosulkuja Hämeenlinnassa ja Riihimäessä sekä laajoja karanteeneja terveydenhuollon henkilöstölle. Tilanne on vakavin pandemian aikana meillä Kanta-Hämeessä, ja nyt täytyy tehdä kaikki voitava epidemioiden nopeaksi rajaamiseksi, kertoo maakunnan pandemiaryhmän puheenjohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.

Sairaalaepidemioiden alkulähteiksi epäillään vielä toistaiseksi rokottamattoman henkilöstön oireetonta tartuntaa ja vierailijalta peräisin olevaa tartuntaa. Vaikka nyt toteutettavia toimia pyritään kohdistamaan näihin juurisyihin, on suuri riski, että epidemia voi karata käsissä kaikissa ihmisten välisissä kontakteissa.

– Kaikkia kontakteja tulisi nyt pyrkiä välttämään mahdollisimman paljon. Rokotukset eivät ole vielä tarpeeksi pitkällä, jotta epidemia rajautuisi niiden kautta. Noin puolet sairaalahoidossa olleista tartunnan saaneista potilaista on ollut ensimmäisen rokotuksen saaneita, mutta se ei anna vielä THL:n alustavien tietojen mukaan kuin noin 52 prosentin suojan tartunnalta. Toisen rokotuskerran jälkeen suoja tartuntaakin vastaan nousee nykytietojen mukaan merkittävästi, Leskinen sanoo.

Johtajaylilääkäri mukaan sairaalahoidossa jonkin toisen syyn vuoksi olleilla, hoidon aikana tartunnan saaneilla potilailla taudin oireet ovat olleet pääosin lieviä.

– Eli rokotteet vaikuttavat toimivan juurikin luvatulla ja tutkitulla tavalla taudin vakavaa ilmenemismuotoa vastaan, mutta ensimmäinen rokotus ei anna sitäkään vastaan vielä täyttä tehoa.

Vierailuihin taas rajoituksia, hoitohenkilöstön rokotustahtia kiihdytetään

Kanta-Hämeen keskussairaalassa, Hämeenlinnan Vanajaveden sairaalassa, Riihimäen sairaalan terveyskeskusvuodeosastoilla ja Janakkalan sairaalassa pyydetään välttämään vierailuja toukokuun loppuun asti. Niin sanotuilla kohorttiosastoilla tai osastoilla, joilla on nyt koronapositiivisia potilaita tai altistuneita, ei voi vierailla kuin kriittisistä syistä ja ennalta sovitusti (KHKS:n osastot 6A, 6BH, 6BK, 5A, 5B ja 4B). Mahdollisten vierailuiden aikana tulee suojautua koronavirustartunnalta huolellisesti. Muissa terveydenhuollon yksiköissä ja hoivayksiköissä edellytetään kasvomaskin käyttöä vierailuiden yhteydessä.

Keskussairaalassa kaikki osastoilla olevat ja niille tulevat potilaat seulontatestataan koronaviruksen varalta seuraavan kahden viikon ajan. Potilaiden osalta COVID-19-testausta tehostetaan myös hoitojaksojen aikana silloinkin, kun hoidon syy on jokin muu kuin koronasairaus, ja matalan kynnyksen testausta tehdään myös jatkohoitoon siirtyvien potilaiden osalta uusien terveydenhuollon yksiköiden välillä tapahtuvien tartuntojen estämiseksi. Niin ikään keskussairaalassa harjoittelussa olevien, ei-valmistuvien opiskelijoiden opintoihin liittyvät harjoittelujaksot keskeytetään ja vakinaisen terveydenhuoltohenkilöstön tehosterokotuksen antoväliä lyhennetään sekä keskussairaalan että terveyskeskusten akuuttivuodeosastoilla.

– Tämä valitettavasti johtaa muun väestön rokotusaikojen myöhentämiseen, mutta terveydenhuollon kantokykyä on tässä tilanteessa turvattava, jotta meillä on henkilökuntaa jäljellä hoitamassa potilaita, Leskinen pahoittelee varsinkin niille henkilöille, joiden ensimmäisen rokotuksen rokotusaikaa joudutaan lähiaikoina siirtämään.

Leviämisvaiheeseen palaaminen tarkoittaa myös sitä, että valtioneuvosto tullee asetuksellaan lyhentämään Kanta-Hämeessä ravintoloiden aukioloaikoja vielä kuluvalla viikolla.

– Ymmärrämme, että tämä aiheuttaa ärtymystä elinkeinonharjoittajissa ja asiakkaissa, koska ainakaan tiettävästi ei ole nyt ilmennyt ravintoloissa levinneitä tartuntaketjuja. Useampia altistumistilanteita on kuitenkin ollut, ja Hämeenlinnan seudulla leviämisvaiheen kriteerit täyttyvät jo, vaikka sairaalaepidemiat luetaan pois luvuista. Maakunnassa tartunnanjäljitys tai muukaan terveydenhuollon kantokyky ei kestä nyt periaatteessa enää yhtään lisää kuormaa, joten uusia ryppäitä on vältettävä kaikin keinoin ja väestön tulisi vähentää kaikkia mahdollisia kontakteja, Leskinen muistuttaa.

Kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksien toimintaan maakuntaryhmä ei kohdista uusia suosituksia, vaan ne voivat jatkaa lukuvuoden loppuun pääsääntöisesti lähiopetuksessa. Harrastusten osalta painotetaan, että tartuntatautilain pykälä 58 d on edelleen voimassa kaikkien sisätilojen osalta eli turvavälejä tulisi noudattaa.

– Tämä koskee myös ulkoharrastusten pukukoppitiloja. Meillä on tapaus, joka johti nuorten jalkapallojoukkueen laajaan karanteeniin juuri sen vuoksi, että varusteet oli vaihdettu ahtaassa pukukoppitilassa, Leskinen toteaa.