Kanta-Hämeen keskussairaalassa alkaa syyskuusta 2023 alkaen Tutkijakoulu

Kanta-Hämeen keskussairaalassa alkaa syyskuusta 2023 alkaen Tutkijakoulu, joka on suunnattu Oma Hämeen työntekijöille, jotka ovat kiinnostuneita akateemisesta tutkimuksesta. Tutkijakoulu keskittyy pääasiassa lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta siinä on myös osioita, jotka tukevat muuta terveydenhuollon akateemista tutkimusta. Kokoontumisia järjestetään syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kerran kuukaudessa yhteensä yhdeksän kertaa.

– Tutkijakoulun tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen omaehtoista terveydenhuollon tutkimusta sekä yksilöllisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten TAYS-piirin tutkijoiden, kanssa. Tutkimustyön aktivoituminen tuottaa positiivista vaikutusta koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ja lisää kiinnostusta aluetta kohtaan työnantajana niin lääkäreiden kuin muun henkilökunnan rekrytoinnissa, kertoo Tutkijakoulun tuki- ja innovointijoukoissa toimiva Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg, joka myös toimi ensimmäisen senioritutkijoiden ja kouluttajien tapaamisen koollekutsujana.

Tutkijakoulussa käsitellään tutkimustyön alkeet ja perusteet. Siitä on hyötyä aloitteleville tutkijoille omien projektien suunnittelussa sekä yleisemmin lääketieteellisen kirjallisuuden lukemisessa ja arvioinnissa. Tutkijakoulu kokoaa yhteen työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimustyöstä, ja välittää heille tietoa. Tutkijakouluilmoitus on herättänyt erityistä kiinnostusta hoitotieteen ja psykologian jatko-opiskelijoissa.

Viimeisten viiden vuoden aikana tutkimustoimintaan liittyvä lainsäädäntö on tiukentunut huomattavasti, kun EU:n tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki tulivat voimaan vuonna 2018. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli toisiolaki, astui voimaan vuonna 2019 ja sen sisältämä vaatimus auditoidusta käyttöympäristöstä rekisteridatan käsittelyssä täydessä laajuudessaan vuonna 2022. Näiden säännösten myötä rekisterinpitäjän vastuu ja dokumentointivelvoitteet ovat kasvaneet huomattavasti, mikä on aiheuttanut tutkijoille paljon uutta byrokratiaa ja lisännyt kustannuksia. Tämä on käytännössä vähentänyt tutkimushankkeiden määrää valtakunnallisesti, myös yliopistosairaaloissa eikä pelkästään pienemmissä keskussairaaloissa.

Entisessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on ollut useampia pieniä lääkärityöryhmiä omien tutkimustensa parissa. Tutkimustyön uusien haasteiden, ja hyvinvointialueen perustamisen myötä heräsi tarve koota hyvinvointialueella tehtävä lääketieteen, hoitotieteen ja muu akateeminen tutkimus yhteen ja arvioida ja tukea sitä. Tämän myötä perustettiin kuluneena keväänä hyvinvointialueen tutkimustoimikunta, jota vetää johtajaylilääkäri. Toimikunnan tehtävä on paitsi valvoa, myös aktiivisesti tukea tutkimustyötä ja tästä heräsi ajatus tutkijakoulusta.

– Kun puhutaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, on syytä muistaa, että se ei ole vain lääkäreiden tekemää, vaan lain mukaan siihen sisältyy tutkimusta, jossa puututaan ihmisten tai ihmisen alkion tai sikiön fyysiseen tai psyykkiseen koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauden syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleisesti. Tämä kattaa myös hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen, liikuntatieteellisen tutkimuksen ja ravitsemustieteellisen tutkimuksen, kertoo tutkimuskoordinaattori Mirva Lähteenmäki.

– Lisäksi hyvinvointialueella suoritetaan myös monitieteellistä tutkimusta, joka voisi hyötyä Tutkijakoulun tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoitteena on jatkaa Tutkijakoulun toimintaa vuosina 2024-2025 uusilla aiheilla. Ensi keväänä arvioimme, onko tämä formaatti optimaalinen vai tulisiko sitä kehittää johonkin suuntaan, sanoo Hällberg.