Kanta-Hämeessä pääsee sujuvimmin hoitoon koko Suomessa

Kanta-Hämeessä lääkärin vastaanotolle pääsee THL:n vertailujen mukaan sujuvammin kuin missään muualla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimmat raportit koskien hoitoon pääsyä erikoissairaanhoidossa sekä terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSotea osoittavat kiistattomasti, että hoidon saatavuus on Kanta-Hämeen maakunnassa Suomen parhaimmalla tasolla.

FinSoten osalta lääkäri- ja sosiaalityöntekijän palveluja riittämättömästi saaneiden ihmisten osuus arvioitiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan kanssa Kanta-Hämeessä maan pienimmäksi. Hoitoon pääsyssä erikoissairaanhoitoon huhtikuun lopun tarkastelupisteessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin mediaani (jonon keskimmäisen odotusaika) oli 26 päivää, joka oli lyhin yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Kanta-Hämeessä kuitenkin oli vähemmän yli puoli vuotta odottaneita potilaita.

– Kyllä näiden tutkimusten ja tilastojen valossa voidaan kiistämättömästi todeta, että maakunnan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuus toimii Kanta-Hämeessä parhaiten Suomessa tarkasteltaessa hoidon saatavuutta, mikä on erittäin tärkeä asia väestön näkökulmasta, toteaa muutosjohtaja Jukka Lindberg maakunta- ja sote-uudistusta valmistelevasta Oma Häme -hankkeesta.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri asetti viime vuonna kovan tavoitteen puristaa hoitoon pääsyn odotusajan mediaani alle 30 vuorokauden kaikilla erikoisaloilla. Palvelutuotantojohtaja Petrus Kukkosen mukaan tavoitteeseen on päästy järjestelmällisellä työllä.

– Henkilöstömme on tehnyt hienoa työtä, tavoitteeseen on päästy jopa nopeammin, mitä uskalsimme ajatellakaan. Tämä on kyllä kakkukahvien paikka henkilöstöllemme, Kukkonen sanoo.

Tavoitteena ykkössijan pitäminen ja vaikuttavuus

THL tilastoi erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyä yhdistämällä ensikäynnille ja leikkaushoitoa odottavien jonot. KHSHP:n verkkosivuilta löytyvästä eOdotus-jonomittarista voi tarkastella jonoja myös erikseen. Viime vuoteen verrattuna jonojen lyhentyminen on ollut molemmissa kategorioissa merkittävää, vaikka esimerkiksi leikkausten määrä on kasvanut noin 10 prosenttia.

– Forssasta ja Riihimäestä jouduttiin asetuksen perusteella keskittämään Hämeenlinnaan runsaasti leikkauksia, mutta tavoitehakuisella työllä jonot on saatu lyhentymään viidellä vuorokaudella verrattuna viime vuoteen, Kukkonen toteaa.

Seuraavaksi Kanta-Hämeessä on tarkoitus yhteistyöllä pitää ykköspaikka hoidon saatavuudessa, mutta siirtää kehittämisen painopistettä myös hoidon vaikuttavuuteen.

– Se on terveydenhuoltojärjestelmän tärkein asia ja tapahtuu hiomalla yhteistyötä hoitoketjuissa niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon välillä sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sisällä. Hoidon vaikuttavuuden mittauksen KHSHP on jo aloittanut pilottihankkeessaan ensimmäisenä Suomessa, muutosjohtaja Lindberg muistuttaa.

THL:n FinSote-tutkimuksen tiedote

THL:n Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 30.4.2018 -raportti