Riihimäen sairaalasta malli tulevaisuuden sote-keskukselle

Johtajaylilääkäri Juha Tiainen ottaa vastuun Riihimäen sairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen sulauttamisesta toisiinsa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä sulauttavat palvelunsa yhteen hyvissä ajoin ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa vuoden 2019 alusta.

Terveyskeskuksen johtajaylilääkäri Juha Tiainen koordinoi yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen ja laajasti palveleva kokonaisuus, jonka toiminta perustuu väestön todellisiin palvelutarpeisiin.

– Haluamme varmistaa Riihimäen seudun asiakkaille mahdollisimman sujuvan hoitoon pääsyn ja lääketieteellisesti oikean hoidon porrastuksen. Se tarkoittaa, että potilasta hoidetaan tasokkaasti ja viivyttelemättä siinä toimipaikassa, mikä on hoidon kannalta tarkoituksenmukaisinta, Tiainen sanoo.

Yksi merkittävä osatekijä asiakaslähtöisyydessä on selkeä potilaan ohjaus ja informointi. Tästä eteenpäin terveyskeskuksen palveluiden, kiireellisen hoidon yksikön PULSSI77:n ja keskussairaalan yksikön kokonaisuutta kutsutaan yksinkertaisesti Riihimäen sairaalaksi.

– Se on nimi, jota ihmiset luontaisesti käyttävät. Meidän on turha edes yrittää opettaa ihmisiä käyttämään pitkiä nimiyhdistelmiä tai kirjainlyhennelmiä, jotka eivät avaudu kenellekään. Myös nykyisten kuntayhtymien eri neuvontatiskit pyritään yhdistämään mahdollisimman pian, Tiainen lupaa.

Suuri osa Riihimäen terveyskeskuspalveluista on jo muuttanut Kontiontielle Riihimäen sairaalan tiloihin. Toiseen suuntaan Penttilänkadun entiselle pääterveysasemalle muuttaa elokuun alussa keskussairaalan psykiatrian poliklinikka, kun remontti siellä valmistuu. Tuon jälkeen alkaa mahdollisimman pian Riihimäen sairaalan 7. kerroksen remontti, joka mahdollistaa toimintojen kehittämisen entisestään.

Polikliinisen kirurgian osaamiskeskukseksi

Keskussairaalan Riihimäen yksikössä on tehty vuositasolla noin 1600 kirurgista operaatiota. Terveydenhuoltolaki edellyttää 1.1.2018 alkaen keskittämään anestesiassa tehtävät leikkaukset ympärivuorokautisesti päivystäviin keskussairaaloihin.

– Riihimäen kirurginen toiminta on ollut erittäin laajaa, kattaen useita erikoisaloja, mikä on usein jäänyt pimentoon julkisessa keskustelussa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Forssan sairaalassa on tehty vain noin 1400 leikkausta vuodessa, mutta sen kohtalo on ollut paljon voimakkaammin esillä, muistuttaa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Seppo Ranta.

Rannan mukaan on tärkeää, että Riihimäen seudun asiakkaita palvellaan tulevaisuudessakin kattavasti myös erikoissairaanhoidon osalta.

– Riihimäen sairaalasta kehitetään polikliinisen kirurgian osaamiskeskus. Leikkaushoidoissa toimintaa on joka puolella maailmaa siirretty koko ajan pois raskaasta kirurgiasta kohti päiväkirurgiaa ja polikliinistä kirurgiaa.

Polikliinisella kirurgialla tarkoitetaan erilaisia puudutuksia, rauhoittavia ja kipulääkkeitä hyödyntäen tehtäviä leikkauksia. Rannan mukaan tavoitteena on toteuttaa hoitoa lähellä potilaan asuinpaikkaa ja mahdollistaa nopea kotiutus toimenpiteen jälkeen silloin, kun se hoidettavan sairauden puolesta on mahdollista.

– Polikliinisen kirurgian kehittyminen haastaa myös ammattilaisia kehittämään paremmin asiakasta palvelevia hoitomuotoja, Ranta näkee.

Sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on vahvistaa poliklinikkatoimintaa Riihimäellä, mikä korvaa sairaalassa nykyisin anestesiassa tehtävää kirurgiaa.

Päätökset hallituksiin kesäkuussa

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen johtaja Tero Pitkämäki näkevät Riihimäen sairaalan palveluvalikon kehittämisen malliksi myös tulevan uuden keskussairaalan toiminnan kehittämiselle.

– Saamme arvokasta kokemusta siitä, kuinka palvelut tulee rakentaa asiakkaan näkökulmasta. Julkisen toimijan vahvuus tulevassa valinnanvapausmaailmassa on nimenomaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteispeli.

Molempien kuntayhtymien sisältöammattilaiset ovat työstäneet Riihimäen sairaalan tulevaa profiilia. Päätökset muutoksia koskien on tarkoitus viedä jo kuntayhtymien kesäkuun hallituksiin päätettäväksi.

– Henkilöstö on ollut rauhallisissa tunnelmissa. Tulevat toiminnalliset muutokset ovat pääosin myönteisiä henkilöstön sekä seudun työllisyyden ja elinvoiman kannalta. Tarvitsemme kaikkia osaajiamme, ja tulevaisuudessa henkilöstö liikkuu tarpeen mukaan joustavasti eri toimipaikkojen välillä. Asiantuntijahenkilöstö on siellä, missä asiakaskin, miehet linjaavat.

Lisätietoja:
Hannu Juvonen, KHSHP:n johtaja, puh. 040 661 4215
Tero Pitkämäki, RSTKY:n johtaja, puh. 040 330 5512
Seppo Ranta, KHSHP:n johtajaylilääkäri, puh. 044 278 7320
Juha Tiainen, RSTKY:n johtajaylilääkäri, puh. 040 330 5510