Sairaanhoitopiirit valmistelevat alustayhtiöstä Tähtisairaalan kehitysyhtiötä
Alustayhtiön muuttaminen Tähtisairaalan kehitysyhtiöksi ja kolmen sairaanhoitopiirin yhteisen yhtiön tarvitsemien suunnitelmien ja sopimusten valmistelu keskusteluttivat tiistaina 26.8. kokoontuneita Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien edustajia. Sairaanhoitopiirien hallitusten, henkilöstöedustajien sekä viranhaltijajohdon muodostama ohjausryhmä kävi läpi toimintasuunnitelmaa, osakassopimusta sekä yhtiöjärjestykseen tarvittavia muutoksia ennen kuin yhteinen kehittämistoiminta voidaan aloittaa.
Nyt valmisteilla olevalla kehitysyhtiöllä ei olisi yhteistä kliinistä palvelutuotantoa. Yhtiö tuottaisi kehittämispalveluita sairaanhoitopiirien välisten puite- ja palvelusopimusten ja liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelmaa valmistellaan syksyn aikana ja sitä käsitellään sairaanhoitopiireissä loppusyksystä.
Ohjausryhmässä keskusteltiin vilkkaasti muun muassa kehitysyhtiön rahoitusmallista ja taloudellista toimintaedellytyksistä. Esimerkiksi muille toimijoille yhtiö voisi tuottaa palveluja vain osakkaiden yhteisellä päätöksellä.
– Osakkailta vaaditaan tässä vahva yhteinen tahtotila kehittää yhtiötä, tiivisti projektipäällikkö Petrus Kukkonen Kanta-Hämeestä.
Yhtiö yhteistyön takaajaksi
Alustayhtiössä on tunnistettu 12 osa-aluetta, jolla yhteistyötä voisi erityisesti tehdä. Niitä on valmisteltu useissa eri työpajoissa sairaanhoitopiirien asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä on kaavailtu esimerkiksi digisairaalan, hankintojen, ICT:n sekä henkilöstön koulutuksen ja opetuksen alueilla. Miksi tähän yhteistyöhön tarvitaan juuri yhtiö, kysyttiin myös ohjausryhmässä.
– Vaikka meillä on lainsäädännön kautta erityisvastuualueen tasoista yhteistyötä, eri syistä johtuen käytännön yhteistyö ei verkostomaisessa muodossa saavuta sellaista tavoitetta, jota tässä nyt suunnitellaan. Yhtiömuoto on tapa saavuttaa yhteinen tavoite, perusteli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.
Miten Tähtisairaala-yhteistyössä onnistutaan, sitä tutkitaan nyt myös THL:n kanssa valmisteilla olevassa tutkimushankkeessa.
– Kaikissa hankkeissa on hetkiä, jolloin työ on vaikeampaa, sekä hetkiä, jolloin se on helpompaa ja tavoitteellisempaa. Se on osa prosessia, erityisesti tällaisessa hankkeessa, jossa ei ole mitään valmista tapaa toimia, totesi Ihalainen.
Liikkeenluovutusta ei ole suunnitteilla kehitysyhtiöön
Yhteistoimintamenettely on perustunut siihen, että henkilöstön edustajat ovat osallistuneet valmisteluun ja valmistelun vaiheista on aktiivisesti tiedotettu yhteistoiminnan foorumeissa kaikissa sairaanhoitopiireissä. Lisäksi hankkeen valmistelusta tiedotetaan jokaisessa sairaanhoitopiirissä niiden eri viestintäkanavissa.
Tällä hetkellä ei vielä tarkalleen tiedetä, ketkä sairaanhoitopiirien nykyisistä työntekijöistä voisivat työskennellä kehitysyhtiössä. Tarkoitus ei ole rekrytoida uutta henkilökuntaa tai rakentaa päällekkäistä toimintaa, vaan saada nykyinen osaaminen laajempaan käyttöön.
– Sellaisia yhteistoimintaneuvotteluja, joissa olisi suunniteltu esimerkiksi liikkeenluovutusta, ei ole ollut tarpeen pitää, kertoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen.
Henkilöstön edustaja Jukka Saarinen Kanta-Hämeestä totesi ohjausryhmässä, että henkilökuntaa tarvitaan mukaan laajasti jatkossakin. Saarista mietitytti erityisesti, miten osallistumiseen riittää aikaa ja ihmisiä.
– Esimerkiksi Kanta-Hämeessä uuden sairaalan suunnittelussa on jo paljon henkilöstöä mukana. Toivottavasti henkilökunnalla riittää aikaa myös Tähtisairaalan valmisteluun, Saarinen totesi.
Vuoropuhelua Tähtisairaala-hankkeesta on käyty yhteistyötoimielimissä sairaanhoitopiireittäin ja yhteistoimielimet ovat pitäneet 2-3 kertaa vuodessa yhteiskokouksia erityisvastuualueen sisällä.
Kliinisen palvelutuotannon yhteistyötä suunnittelevat alustayhtiöstä irrallaan Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit ilman Etelä-Pohjanmaata. Palvelutuotannon esiselvitystyötä on palkattu tekemään Suvi Liimatainen. Palvelutuotannon yhteisiksi hankkeiksi alkuvaiheessa on valittu selvitykset kuvantamisen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon ja urologian osa-alueilla.
– Uskomme, että yhteistyöstä on hyötyä asiakkaillemme. Sen vuoksi sitä kannattaa tehdä täysillä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta sanoi.