Tähtisairaala etenee: ”Tehdään tulevaisuutta eikä odoteta sitä”

Sairaanhoitopiirien henkilöstö on erittäin vahvasti mukana työstämässä tulevaisuuden sairaalayhteistyön sisältöjä. KHSHP:n projektijohtaja Petrus Kukkonen (vas.) veti yhtä työpajaa tiistaina Tampere-talolla.

Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien ”8 tähden sairaala”, tai Etelä-Pohjanmaan liityttyä mukaan valmisteluun pikemminkin ”Tähtisairaala”, -hanke astui taas askeleen konkreettisemmalle tasolle yhdessä maakuntauudistuksen kanssa, kun teemoittain toteutettujen työpajojen sisältöä vedettiin yhteen tiistaina 29. tammikuuta Tampere-talossa pidetyssä tapaamisessa.

Päivän aikana kerättiin myös uusia näkemyksiä työpajojen keskeisistä teemoista eri menetelmillä.

– Meidän täytyy valita tie, jota pitkin mennään kohti jotain täysin uutta. Haluamme olla tekemässä tulevaisuutta emmekä odottamassa sitä. Teemme sellaista palvelurakennetta, joka vie kodista kotiin eikä kukaan tipu välillä. Haluamme myös, että palvelurakenne tukee laatua, vaikuttavuutta ja kustannustenhallintaa, päivän antia tiivistettiin ryhmien työskentelyn pohjalta.

– Tulevaisuuden sairaala on joustava, kannustava ja ihmisen kokoinen ammattilaisenkin näkökulmasta, visioi perusterveydenhuollon yksikön vastuualueen johtaja, ylilääkäri Sari Mäkinen Pirkanmaalta.

Tavoitteena on tehdä jotain, mitä Suomessa ei ole tähän mennessä tehty: jotain hyvää ja ainutlaatuista terveydenhuollon asiakkaille, julkisen sektorin omana innovaationa.

Luottamus ei edellytä rakenteita

Keskinäinen luottamus on kaiken yhteistyön perusta. Jos on luottamusta, yhteisiin hoitoprosesseihin ei aina tarvita organisaatiomuutoksia, muistutti vs. tulosaluejohtaja Kati Kortelainen Kanta-Hämeestä.

– Voimme aloittaa yhteiset hoitoprosessit vaikka heti ilman tietoa yhteistyömuodosta, Kortelainen sanoi.

– On keskeistä, että työ on mahdollisimman avointa ja laajaa, se mahdollistaa asioiden viemisen eteenpäin, arvioi puolestaan maakuntauudistuksen sote-valmistelijanakin toimiva Päivi Leikkola Etelä-Pohjanmaalta.

Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio vaatii luottamusta molemmin puolin.

Yhteistyö edellyttää yhteistä kieltä

Palvelujen kehittämisessä tärkeimpänä pidettiin asiakkaan hyvää palvelua. Erilaisissa kumppanuuksilla ja yhteistyöllä tulisikin aina tähdätä asiakkaan asioinnin ja hoidon helpottamiseen. Hyvin toimiva kumppanuus edellyttää kuitenkin yhteistä kieltä, muistutti vt. johtava ylilääkäri Merja Vainio Kanta-Hämeestä.

Päivän aikana tuotiin esille myös yhteinen halu ottaa käyttöön uusia teknologioita ja järjestelmiä.

– Ei vain oteta käyttöön sitä, mitä palveluntuottaja tarjoaa. Yhteistyö tarjoaa siihen isommat hartiat. Digitaalista asiakaskokemusta tulee myös mitata, ehdotettiin ryhmätöiden pohjalta.

Henkilöstön edustajien suulla kuultiin myös muistutus siitä, että henkilöstöä pitää kouluttaa, jotta digitaalisten palvelujen käyttöönotto onnistuu niin, että ne turvataan kaikkien käyttöön. Hyviä paikallisia käytäntöjä tulee myös jakaa, jotta muutkin hyötyisivät niistä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on hyvä, organisaatiorajoja ylittävä vertaileva kehittämiskulttuuri.

Päätösvaltaa alemmalle tasolle

Päivän aluksi pidetyssä paneelissa korostettiin verkostomaisen johtamisen taitoa. Työpajoissa oli tullut esille toiveena, että päätösvaltaa pitää saada nykyistä alemmalle tasolle. Kaikki byrokratia ei ole turhaa.

– Jos johtaminen on selkeää, byrokratiaa on vähemmän. Jos johtaminen jää hallinnon varjoon, byrokratia voi olla ongelma.

Työpajoissakin oli tunnistettu se, että erilaisia siiloja on erikoissairaanhoidossa monessa kohdassa ja niistä syntyy erilaisia tulkintoja. Aina ei muisteta kuunnella toisia, mikä saattaa tuottaa tunteen sanelemisesta. Kun tunteet vievät, asiat unohtuvat. Paneelissa akuuttilääketieteen professori Ari Palomäki totesikin, että tietyissä asioissa hyvä ottaa oppia Ruotsista, jotta riittävästi diskuteerattaisiin.

– Se lisää sitoutumista.

Tampere-talon yhteiseen päivään osallistuneiden mielestä ei saa syntyä kokemusta, että sairaaloissa vain käväistään töissä.

– Tulee kokea, että tämä on minun organisaationi, puheenvuoroissa tähdennettiin.

Kaikkien työntekijöiden osallistuminen on isoissa organisaatioissa haasteellista. Kysymys liittyy myös siihen, miten ammattilaisten joukko valjastetaan innovaatioiden tekemiseen isoissa työpaikoissa. Kansainvälisessä mittakaavassa jopa Tays on varsin pieni sairaala.

– Kansainvälinen trendi on kuitenkin se, että terveydenhuollon yksiköt kasvavat yhä suuremmiksi, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaksi juuri valittu Seppo Ranta muistutti.